Lapsisotilaiden rekrytointi Kolumbian aseellisiin ryhmiin on nelinkertaistunut viidessä vuodessa, ja väkivalta uhkaa kymmenientuhansien alaikäisten henkeä, varoittaa YK:n lastenrahasto Unicef. Alaikäisten rekrytoiminen on sotarikos, jonka tutkinta kuuluu Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaan.
Alaikäisten rekrytointi väheni Kolumbian hallituksen ja Farcin vuoden 2016 rauhansopimuksen jälkeen, jolloin yli 80 prosenttia sissitaistelijoista luovutti aseensa. Tyhjiön täyttivät kuitenkin Farcista irtaantuneet ryhmät. Ne jatkavat aseellista kamppailua valtiota vastaan ja tavoittelevat alueiden, huumereittien ja luonnonvarojen hallintaa. Samoista alueista ja tuotoista kilpailevat myös Kansallinen vapautusarmeija ELN sekä rikollisjärjestö Clan del Golfo.
Lapsisotilaiden määrän kasvu liittyy väkivallan kärjistymiseen, köyhyyteen, koulutuksen ja terveydenhuollon puuttumiseen erityisesti maaseudulla.
– Sen lisäksi että Kolumbian lapset jäävät sodan jalkoihin, heitä rekrytoidaan ja käytetään aseellisten ryhmien toiminnassa. Sen seuraukset sekä heille itselleen että perheille ovat tuhoisat, Unicefin Bogotán edustaja Tanya Chapuisat sanoo.
Vuonna 2020 YK kirjasi 116 rekrytointitapausta, mutta vuonna 2024 niitä oli jo 453. Todellinen luku on todennäköisesti huomattavasti suurempi, sillä perheet ilmoittavat harvoin lastensa katoamisesta, koska he pelkäävät aseellisten ryhmien kostoa.
Kolumbian poliisi arvioi, että yli puolet aseellisten ryhmien uusista rekrytoiduista on alaikäisiä. Puolustusministeriön mukaan ryhmien jäsenmäärä kasvoi noin 3 300 henkilöllä joulukuun 2024 ja heinäkuun 2025 välillä. Maassa saattaa olla yli 1 000 lapsisotilasta.
Lapset ovat tykinruokaa
Alaikäisistä on tullut aseellisille ryhmille halpoja ja helposti korvattavia taistelijoita, joita käytetään vaarallisimmissa tehtävissä, kuten etulinjassa tai räjähteiden valmistuksessa ja kuljetuksessa.
– He ovat jalkaväkeä ja tykinruokaa kilpailijoiden välisissä taisteluissa. Nuoret otetaan aluksi mukaan rikollisverkostoihin juoksupoikina tai vartiointitehtäviin. Heitä myös hyväksikäytetään seksuaalisesti, raportti kuvailee.
Lapsia siirretään herkästi uusille alueille, jotta heitä olisi vaikeampi löytää. Aseelliset ryhmät myös vahvistavat lasten avulla rivejään. Esimerkiksi Guaviaren syksyn 2025 pommituksissa kuolleet 15 lasta olivat kotoisin kaukaa Putumayosta, Nariñosta, Caquetásta, Norte de Santanderista ja Araucasta.
Vuonna 2024 yhteensä 78 lasta kuoli tai vammautui aseellisten ryhmien sekä Kolumbian asevoimien väkivaltaisuuksien seurauksena. Kuolemat ja vammat johtuivat pääosin räjähtävistä ammuksista.
uutiskirje 
