Ilmastokriisi vaikuttaa yhä useammin lasten koulunkäyntiin Itä- ja eteläisessä Afrikassa. Tulvat, kuivuus, helleaallot ja muut äärimmäiset sääilmiöt tuhoavat kouluja, keskeyttävät opetuksen ja ajavat lapsia pois kodeistaan.
Samalla hallitukset kamppailevat rahoitusvajetta, puutteellista varautumista ja riittämättömiä kriisitoimia vastaan. Seuraukset kasautuvat lapsille, kun heidän koulutuksensa katkeaa, köyhyys syvenee ja eriarvoisuus pitkittyy.
Unicefin tuore raportti tarkastelee Etiopian, Somalian, Kenian, Mosambikin ja Sambian tilannetta. Raportin mukaan ilmastokriisi tuhoaa koulurakennuksia ja kaventaa erityisesti tyttöjen, vammaisten lasten ja muiden syrjittyjen ryhmien mahdollisuuksia.
Ellei koulutusjärjestelmiä rakenneta kestämään ilmaston aiheuttamia iskuja, sadat miljoonat lapset voivat jäädä jälkeen koulutuksessaan vuoteen 2050 mennessä. Se merkitsisi miljardien eurojen menetyksiä kehitykselle ja heikompia mahdollisuuksia kokonaisille sukupolville.
– Lapset maksavat korkeimman hinnan kriisistä, jota he eivät ole aiheuttaneet. Ensimmäistä kertaa tämä raportti osoittaa ilmastoon liittyvien menetysten ja vahinkojen mittakaavan koulutuksessa, mutta rahoituspäätöksissä vaikutukset lapsiin eivät juuri näy, Unicefin Itä- ja eteläisen Afrikan aluejohtaja Etleva Kadilli sanoo.
Kadillin mukaan ilman ilmastorahoituksen vahvistamista koulutus kantaa edelleen ilmastovaikutusten raskaimman taakan.
– Meidän on suunniteltava koulutusjärjestelmiä, jotka ennakoivat kriisejä, suojaavat varhaista ja perustavaa oppimista ja pitävät koulut avoinna. Muuten ilmastoon liittyvien menetysten todellinen hinta näkyy menetettynä inhimillisenä potentiaalina.
Koulujen tuhot maksavat miljardeja
Itäinen ja eteläinen Afrikka kuuluvat maailman ilmastoherkimpiin alueisiin. Unicefin mukaan alueella sijaitsee noin kolmannes maailman haavoittuvimmista maista.
Vuodesta 2005 lähtien alueella on koettu yli 700 äärimmäistä sääilmiötä. Niistä noin 75 prosenttia liittyy ilmastonmuutokseen. Sääilmiöt ovat vaikuttaneet yli 330 miljoonaan ihmiseen ja aiheuttaneet yli 40 000 kuolemaa.
Vuoteen 2024 mennessä ilmaston aiheuttamat luonnonkatastrofit olivat aiheuttaneet noin 1,1 miljardin euron vahingot. Suuri osa kustannuksista johtuu koulurakennusten tuhoutumisesta sekä tilapäisten oppimistilojen rakentamisesta.
Vuodesta 2005 lähtien äärimmäiset sääilmiöt ovat häirinneet yli 130 miljoonan lapsen koulunkäyntiä. Raportin mukaan tämä tarkoittaa arviolta 102–119 miljardin euron menetyksiä tulevissa ansioissa.
Ilman nopeita toimia menetykset voivat Unicefin mukaan nousta vuoteen 2050 mennessä 2,8–3,2 miljardiin euroon. Tämä koskettaa noin 440–520 miljoonaa oppilasta. Tulevien ansioiden menetykset voisivat nousta 221–323 miljardiin euroon.
Kuumuus heikentää oppimista
Ilmaston aiheuttamat iskut eivät tuhoa vain koulurakennuksia. Ne heikentävät myös oppimistuloksia, turvallisuutta ja lasten hyvinvointia.
Laajat helleaallot ovat yhteydessä heikompaan kognitiiviseen suorituskykyyn, huonompiin koetuloksiin ja opettajien työn vaikeutumiseen.
Myös koulupoissaolot ovat lisääntyneet. Samalla lasten psykososiaaliset ongelmat kasvavat, kun koulut tuhoutuvat ja sosiaaliset tukiverkostot katkeavat. Vaurioituneet koulurakennukset ja kuumuus tekevät kouluista vaarallisempia sekä lapsille että opettajille.
Kun koulunkäynti katkeaa, lasten suojelu heikkenee. Moni lapsi on joutunut muuttamaan useita kertoja. Samalla katoavat aikuisten valvonta, vakaus ja vertaistuki.
Ilmastokriisi heikentää myös perheiden toimeentuloa, lisää taloudellista epävarmuutta ja kasvattaa lasten riskiä joutua hyväksikäytön kohteeksi. Raportti mainitsee lapsiavioliitot, lapsityön, sukupuolittuneen väkivallan ja aseellisiin ryhmiin värväämisen.
Riskit kohdistuvat erityisen voimakkaasti tyttöihin, vammaisiin lapsiin ja siirtymään joutuneisiin yhteisöihin.
Tästä huolimatta rahoitus ei seuraa ongelman mittakaavaa. Koulutukseen suunnattu tuki on pysynyt vähäisenä. Vuonna 2023 alle 2,4 prosenttia keskeisten rahastojen rahoituksesta kohdistui lapsia huomioiviin toimiin.
Koulut pitää saada ilmastorahoituksen piiriin
Unicefin mukaan koulutukseen sijoittaminen maksaa itsensä takaisin. Jokaisella sijoitella eurolla voidaan välttää noin 2–13 euron menetykset.
Unicef kehottaa hallituksia, rahoittajia ja muita toimijoita sisällyttämään koulutuksen vahvemmin kansallisiin ilmastostrategioihin.
Järjestö korostaa myös, että kotimaista koulutusrahoitusta pitäisi tarkastella ilmastoriskien näkökulmasta. Budjettien pitäisi tukea lasten perustaitoja ja koulutuksen jatkumista myös pitkällä aikavälillä.
Lisäksi järjestö vaatii kansainvälistä ilmastorahoitusta koulutukselle. Suurten rahoitusmekanismien pitäisi osoittaa rahaa koulutusjärjestelmien suojelemiseen. Menetysten ja vahinkojen rahasto voisi tukea tilanteita, joissa koulutusjärjestelmät eivät vielä kestä ilmastoiskuja.
Raportin mukaan hallitusten pitäisi pystyä yhdistämään rahoitusta useista lähteistä, kuten ilmastorahastoista ja yksityiseltä sektorilta, pitkäjänteisiin koulutusinvestointeihin.
uutiskirje 
