Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään taas tänään 19. maaliskuuta. Liputuspäivä muistuttaa siitä, että tasa-arvo ei ole vielä valmis: viimeisimmän Tasa-arvobarometrin mukaan enemmistö suomalaisista ei pidä sukupuolten tasa-arvoa vielä saavutettuna Suomessa. Alle puolet uskoo tasa-arvon lisääntyvän seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Epätasa-arvosta löytyy kosolti esimerkkejä. Suomessa naisten keskimääräinen kuukausiansio on edelleen noin 84 prosenttia miesten keskiansiosta, ja palkkaeron taustalla on rakenteellisia syitä. Eri sukupuolet työskentelevät eri aloilla, eri tehtävissä, ja ammatteihin hakeutumiseen vaikuttavat myös vanhentuneet sukupuoliroolit. Raskaussyrjintä piinaa edelleen suomalaista työelämää ja vaikeuttaa sekä työssäkäyntiä että perheen perustamista.
Naisvaltaisilla hoiva- ja opetusaloilla palkkataso on matalampi kuin miesvaltaisilla teknisillä aloilla. Naiset suorittavat enemmän korkea-asteen tutkintoja kuin miehet, mutta koulutustaso ei näy urakehityksessä tai palkkauksessa. Päinvastoin: palkkaerot ovat suurimmillaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden miesten ja naisten välillä.
Suurin este tasa-arvon toteutumiselle lienee se, että moni – erityisesti meistä miehistä – kuvittelee tasa-arvon jo toteutuneen. Jo mainitun tasa-arvobarometrin mukaan miehistä lähes puolet näkee sukupuolten tasa-arvon jo saavutettuna asiana, vaikka neljä viidesosaa naisista kokee asian päinvastoin. Asenne lienee se, ettei tarvitse korjata sitä, mikä ei ole rikki. Tämän soisi muuttuvan aivan ensiksi.
Asia ei nimittäin ole niin yksinkertainen, että miehillä menisi Suomessa kategorisesti parhaiten. Miehet kokevat yksinäisyyttä naisia enemmän ja ovat yliedustettuina itsemurhatilastoissa. Miesten työttömyys on yleisempää kuin naisten, ja miesten koulutustaso jää naisista jälkeen. Asevelvollisuus koskee vain miehiä, vaikka suurin osa miehistä ei sitä ongelmaksi kokisikaan.
Naisen euro on 84 senttiä, mutta miehen vuosi on yksitoista kuukautta, tapasi entinen kansanedustaja Kari Uotila aikanaan sanoa. Hän viittasi siihen, että miehet kuolevat Suomessa keskimäärin seitsemän vuotta nuorempina kuin naiset.
Sukupuolen lisäksi myös yhteiskuntaluokka vaikuttaa ihmisen asemaan. Miehet ovat sekä hyvinvoinnin että pahoinvoinnin ääripäissä. Kärjistäen: rikkailla miehillä menee kaikkia muita paremmin, köyhillä miehillä taas kaikkia huonommin.
Tasa-arvon ongelmia ei korjata syyllistämällä muita tai odottamalla, että joku toinen tekisi asioille jotain. Minna Canth pani aikanaan hihat heilumaan, vaikka hoidettavina oli kirjailijanura, lankakauppa ja seitsemän lasta. Siitä vaan tekemään.
Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.
uutiskirje 