Turun kaupunginvaltuusto päätti eilen maanantaina 18. toukokuuta rakennuttaa kaupunkiin raitiotien. Kyseessä on eräs Suomen merkittävimmistä kaupunkiliikenneinvestoinneista. Päätös syntyi valtuustossa äänin 36–31. Raitiovaunut aloittavat liikenteen Turussa vuonna 2033.
Raitiotie on Turun kaupungin lähes 800-vuotisen historian suurin yksittäinen investointi. Raitiotien rakentaminen Varissuon ja sataman välille maksaa kustannusarvion mukaan noin 465 miljoonaa euroa, ja kaluston hankkiminen päälle vielä noin 70 miljoonaa. Yhteensä lasku noussee yli 500 miljoonaan euroon. Päätös on ehdollinen, sillä Turun kaupunki edellyttää valtion osallistuvan rakentamiskustannuksiin noin 30 prosentin osuudella.
Ratikan reitin pituus on noin 12 kilometriä, ja sen varrelle on tarkoitus parantaa myös kevyen liikenteen väyliä ja istuttaa viheralueita. Ensimmäiset raitiovaunut alkavat liikennöidä vuonna 2033.
Turun vasemmisto lähes yhtenäinen
– Päätös on Turulle erittäin merkittävä ainakin kahdesta syystä: valitsimme tutkitusti ja todistetusti kasvavan kaupungin parhaan joukkoliikenneratkaisun, eli kaupungin sisäiset raiteet. Se on kestävän tulevaisuuden rakentamista, vasemmistoliiton Turun valtuustoryhmän puheenjohtaja Sara Koiranen kommentoi KU:lle.
– Toiseksi ajattelen, että Turku selätti päätöksellään yhden perisynneistään, eli Turun taudin. Me tiedämme, että raitiotietä vastaan kampanjoitiin kovalla rahalla ja kovalla pelillä. Pidän tärkeänä signaalina ulospäin, että valtuusto pystyi repivän kampanoinnin jälkeen valitsemaan lopulta raitiotien. Nyt pääsemme jatkamaan keskustelua myös muista tärkeistä kysymyksistä, Koiranen sanoo.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä oli suurimmaksi osaksi ratikkapäätöksen kannalla. Kymmenhenkisen ryhmän puheenjohtaja Koiranen oli jo ennen kokousta kertonut ryhmän suhtautuvan hankkeeseen myönteisesti, vaikka kaikki eivät olleet samaa mieltä.
Vasemmistoliiton valtuutetut Paco Diop ja Nina Artesola asettuivat ratikkaa vastaan. Ratikan rakentamista vastusti myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä istuva kansanedustaja Johannes Yrttiaho, joka edustaa Turun valtuustossa Asukkaiden Turku -valtuustoryhmää.
Jännitystä äänestykseen lisäsi vasemmistoliiton valtuutettu Muhiadin Hersi, jonka kanta ei ollut tiedossa etukäteen. Hersi kuitenkin ilmoitti kokouksessa äänestävänsä ratikan puolesta.
– Ratkaisu ei ole täydellinen, mutta päätöksiä pitäisi pystyä tekemään. Nyt on meidän tehtävämme varmistaa, että hanke toteutetaan taloudellisesti vastuullisesti ja avoimesti sekä niin, että muu kehitys pääsee jatkumaan, Hersi perusteli kantaansa kokouksessa.
Ratikkapäätöksen synnyttyä Turun Vasemmisto juhli päätöstä sosiaalisessa mediassa.
”Turusta tulee 50 vuoden jälkeen jälleen raiteilla kulkeva kaupunki! Myös Turun Vasemmistoliitto päätyi yhteisen pohdinnan jälkeen tukemaan kaupunkimme historian yhtä merkittävimmistä kaupunkikehityshankkeista. Raitiotietä puoltava päätös on historiallinen askel kohti kestävämpää Turkua, jossa liikkuminen on entistä sujuvampaa ja esteettömämpää”, Turun vasemmisto kirjoitti Instagram-julkaisussaan.
Julkaisussa nostetaan esiin myös ratikan laajemmat vaikutukset. Raitiotie luo uusia työpaikkoja, nostaa maan arvoa ja kasvattaa veropohjaa. Se on merkittävä investointi myös ilmastovaikutusten näkökulmasta.
”Elämme kasvavassa kaupungissa, ja on selvää, että tarvitsemme joukkoliikennettä, joka kasvaa sen mukana. Kyse ei ole vain yhdestä julkisen liikenteen osasta, vaan kokonaisvaltaisesta panostuksesta Turkuun”, Turun vasemmiston julkaisussa todetaan.
Orpo ja vasemmistonuoret samalla puolella
Turun ratikkapäätös ei syntynyt helposti. Äänestys oli poikkeuksellisen tasainen, ja sekä kokoomus että SDP olivat ryhmissään jakautuneita. SDP teki ryhmäpäätöksen ratikan puolesta äänin 9–7, mutta seitsemän kapinallista ilmoitti jo etukäteen äänestävänsä vastoin ryhmäpäätöstä. Myös kokoomuksessa valtaosa valtuutetuista asettui raitiotietä vastaan, vaikka pääministeri Petteri Orpo itse kannatti hanketta. Valtuuston kokouksessa Orpo murjaisi olevansa kerrankin samaa mieltä ratikkaa kannattaneiden vasemmistonuorten kanssa.
Lopullinen päätös syntyikin pitkälti vihreiden, vasemmistoliiton enemmistön ja raitiotietä kannattavien sosiaalidemokraattien varaan. Joukkoon mahtui myös muutama ratikalle myönteinen kokoomuslainen.
Turun kaupungin tiedotteen mukaan raitiotie rakennetaan allianssimuotoisena yhteistyönä. Rakentaminen käynnistyy suunnittelutöillä ja alustavien rakennustöiden aloituksella lähivuosina. Raitiotien toteutussuunnitelmassa on huomioitu koko reitin varrella olevien liikenneyhteyksien kehittäminen osana laajempaa kaupunkikehitystä.
Päätöksen myötä Turku liittyy Helsingin, Tampereen, Vantaan ja Espoon rinnalle suomalaisiin ratikkakaupunkeihin yli puolen vuosisadan tauon jälkeen. Ratikkaliikenne Turussa loppui edellisen kerran vuonna 1972.
Juttua päivitetty 19.5. klo 10:40. Lisätty valtuustoryhmän puheenjohtaja Sara Koirasen kommentti.
uutiskirje 
