Eduskunta kaatoi keskiviikkona vasemmistoliiton esityksen, joka mukaan datakeskusten sähköverohelpotuksesta luovutaan ensi vuoden alussa, eikä niille valmistella uusia yritystukia. Esitys hävisi äänin 164-10.
– Esitys olisi lisännyt sähköveron tuottoa valtiolle 47 miljoonaa euroa vuonna 2026, Yrttiaho sanoo.
Datakeskusten sähköverotuki poistuu vasta vuoden 2026 heinäkuussa. Vuoden ensimmäisen puoliskon datakeskusjätit nauttivat vielä 23 miljoonan euron veroedusta.
Lisäksi hallitus on luvannut tukea Googlen ja Microsoftin kaltaisia jättiläisiä kymmenien miljoonien uudella yritystuella.
– Hallituksen bluffi on härskiä, sanoo kansanedustaja Johannes Yrttiaho, joka teki syksyllä lakialoitteen datakeskusten sähköverohelpotusten kumoamiseksi.
Hallitus lupasi jo viime keväänä poistaa datakeskusten sähköverohuojennuksen kokonaan, mutta veti myöhemmin esityksen takaisin. Syynä oli datakeskusjätti Googlen lobbaus. Lopulta hallitus lupasi hyvittää kiristyvän verotuksen datakeskuksille uudella, yhtä anteliaalla yritystuella. Tukimallin valmistelu hyväksyttiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa viime perjantaina.
Yrttiahon mukaan verotuelle tai sen korvaavalle yritystuelle ei ole minkäänlaisia perusteita.
– Kasvava kiinnostus datakeskusinvestointeihin selittyy Suomen edullisesta sähköstä, vakaasta sähköverkosta, puhtaasta vedestä ja viileästä ilmastosta. Kilpailukykyä riittää ilman tukiakin, jos datakeskuksia tänne halutaan. Niillä on kuitenkin myös merkittävät varjopuolensa, Yrttiaho huomauttaa.
Kuluttajien sähkölaskut kasvavat
Datakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä. Jos kaikki nyt suunnitellut hankkeet toteutuvat, tarkoittaa se noin viidenneksen lisäystä nykyiseen sähkön kokonaiskulutukseen Suomessa.
Selvityshenkilö Veli-Matti Mattila on väläyttänyt, että datakeskustoiminnasta aiheutuva jouston tarve sähköjärjestelmässä joudutaan takaamaan valtion tukemalla varavoimalla.
Yrttiaho pitää selvänä, että tavallisen suomalaisen kotitalouskuluttajan sähkölaskut kasvavat, kun datakeskushankkeiden toteutuminen pakottaisi sähköverkon ja -tuotannon investointeihin.
Konesalit eivät juuri työllistä. Ala on sähköintensiivinen ja pääomavaltainen.
– Työpanoksen osuus on pieni ja se liittyy lähinnä rakentamisvaiheeseen. Ongelmana on kuitenkin rakennusalalla yleinen ulkomaisen halpatyövoiman riisto, Yrttiaho sanoo.
Halpatyövoimaa Haminassa
Googlen datakeskuksen laajennustyömaalla Haminassa paljastui tiistaina räikeä hyväksikäyttökokonaisuus. Helsingin Sanomien tietojen mukaan työmaalla on toiminut sama virolainen yritysrypäs, joka on käyttänyt halpatyövoimaa muun muassa Turun telkalla.
Yrttiaho huomauttaa, että verotuen jatkuminen heinäkuulle ja uuden yritystuen valmistelu näyttävät olevan juuri Googlen lobbauksen tulosta.
– Tällaisia hankkeita ei ole syytä yhteiskunnan tukea. Valvontaa ja sääntelyä tulisi kiristää, ja huolehtia työlainsäädännön ja työehtojen toteutumisesta myös datakeskustyömailla. Kertoo hallituksen politiikasta kaiken, kun se ei puutu selviin vääryyksiin, mutta räätälöi alalle kalliita tukia.
lehti 