EU:n komissio julkaisi torstaina vuosittaisen raporttinsa, jossa arvioidaan, paljonko unionin rahoja käytetään väärin. Arvion mukaan kokonaismenoista käytettiin vuonna 2010 sääntöjen vastaisesti kaikkiaan 1,8 miljardia euroa. Todettuja tapauksia oli kaikissa jäsenmaissa yhteensä 10 332 kappaletta.
Summa voi tuntua suurelta, mutta prosentuaalisesti se on melko pieni osa, vain 1,27 prosenttia kaikista menoista. Osuus on kuitenkin kasvanut vuodesta 2009, jolloin se oli 1,13 prosenttia.
Vuosikertomus toteaa optimistisesti, että tämä itse asiassa kuvaa tilanteen paranemista. Siinä nimittäin arvioidaan kasvun johtuvan siitä, että jäsenvaltioissa on käytössä nykyaikaisemmat ja aikaisempaa paremmat ilmoitusjärjestelmät.
Täsmällisistä numerotiedoista kysymyksessä on vain arvio.
Asian toinen puoli on se, että täsmällisistä numerotiedoista huolimatta kysymyksessä on vain arvio. Lopputulos riippuu siitä, miten hyvin jäsenmaat onnistuvat paljastamaan huijaukset ja miten ne raportoivat niistä komissiolle.
Vähän tapauksia – huono valvonta?
Kokonaisluvut sisältävät sekä sääntöjenvastaisuudet että petokset. Sääntöjenvastaisuudet johtuvat yleensä erehdyksestä tai väärinymmärryksestä. Petos sen sijaan on tahallisesti aiheutettu sääntöjenvastaisuus, siis rikos.
Komissio ei selvästikään täysin luota kaikkien jäsenmaiden toimittamiin tietoihin. Osassa jäsenmaita petoksiksi epäiltyjen tapausten osuus kaikista sääntöjenvastaisuuksista on poikkeuksellisen pieni. Komissio vaatiikin tällaisilta jäsenmailta selitystä siitä, miten ne valvovat EU:n rahojen käyttöä.
Nimeltä mainitaan Britannia, Espanja, Saksa ja kaiken huippuna Ranska, jossa viime vuonna ei epäilty ainoassakaan tapauksessa olevan kyse EU:n huijaamisesta.
Kaikki sääntöjenvastaisuudet mukaan lukien useimmista tapauksista ovat raportoineet Italia, Puola ja Saksa.
Maatalous pääsee vähällä
Ylivoimaisesti suurin osa sekä tapausten määrästä että niiden aiheuttamasta taloudellisesta vahingosta on koheesiopolitiikan menoluokassa. Koheesiopolitiikalla tarkoitetaan rahankäyttöä, jonka tavoitteena on pienentää EU:n alueiden välisiä taloudellisia ja sosiaalisia eroja.
Prosentuaalisesti eniten rahaa näyttäisi hukkuvan liittymistä valmistelevassa tuessa. Kaikkiaan yli viisi prosenttia tähän suunnatuista varoista on raportin mukaan joutunut väärille teille.
Sen sijaan paljon epäluuloja herättävän maatalouden osuus on taloudellisesta vahingosta melko pieni, vaikka tapausten määrä onkin toiseksi suurin koheesiopolitiikan jälkeen.
Useimmissa maissa on jo käytössä internet-pohjainen ilmoitusjärjestelmä. Komissio kehottaa niitä maita – Espanjaa, Ranskaa ja Irlantia – joissa näin ei ole, ottamaan sen käyttöön tämän vuoden loppuun mennessä.
lehti 