Sisäasiainministeri Päivi Räsänen (kd.) arvostelee Suomen kantaa Palestiinan suhteen. Hän ihmettelee, miksi Suomi asettui tukemaan palestiinalaisalueiden ottamista YK:n tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon täysjäseneksi. Räsänen kirjoittaa aiheesta torstaina julkaistussa kolumnissaan Kristillisdemokraattien KD-viikkolehdessä.
– Palestiinan valtion profiilin nostaminen kohti itsenäistä valtiota riitaisella tavalla voi kärjistää Lähi-idän konfliktia ja estää rauhan löytymiseksi tarvittavia kompromisseja, Räsänen arvioi.
Kristillisdemokraatit ovat perinteisesti asettuneet kannattamaan Israelin valtion etuja, kun on ollut kyse Lähi-idän konfliktista.
”Vakavia turvallisuusongelmia”
Räsäsen mukaan vakavia turvallisuusongelmia, Jerusalemin ja palestiinalaispakolaisten asemaa tai rajalinjauksia ei ratkaista tällä menettelyllä.
– Edellytyksenä luottamuksen kasvamiselle on se, että israelilaiset ja palestiinalaiset sopivat kiistakysymyksistä keskenään. Palestiinan valtiota ei pidä tunnustaa ilman Israelin valtion kanssa neuvoteltua rauhansopimusta, Räsänen vaatii kolumnissaan.
Hänestä Suomen ja EU:n pitää ensisijaisesti tukea pyrkimyksiä rauhaan saamalla rauhanneuvottelut käyntiin pikaisesti.
– On tärkeää, että Lähi-idän kvartetin (EU, YK, Venäjä ja Yhdysvallat) palestiinalaisille asettamat ehdot toteutuvat. Terrorismista tulee luopua, Israelin valtio tunnustaa ja aiempia sopimuksia kunnioittaa. Suomi oli tässä äänestyksessä väärässä rintamassa.
Presidentin asia
Palestiinan Unesco-jäsenyyttä vastaan äänestivät Israelin ja Yhdysvaltojen lisäksi muun muassa Ruotsi, Saksa, Kanada ja Australia. Äänestämättä jätti 52 maata. Yhdysvallat ilmoitti vetävänsä rahoituksensa Unescolta.
Räsänen pohtii myös ensi kevään presidentinvaaleja suhteessa Palestiinaan.
– Suomen ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa. Käytännössä presidentin asema tässä on edelleen hyvin vahva. Kysymys Palestiinan valtiollisesta tunnustamisesta jää todennäköisesti keväällä valittavan presidentin kaudelle, Räsänen toteaa.
uutiskirje 
