Monien venäläiskommentaattorien mukaan Vladimir Putin on muuttumassa Leonid Brežnevin kaltaiseksi vanhenevaksi ja muutosvastaiseksi johtajaksi. Samalla Venäjän nykyinen vakaus on muuttumassa asteittain pysähtyneisyydeksi, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sinikukka Saari perjantaina julkaistussa arviossaan. Venäläismedian kriittinen suhtautuminen yllätti hänet.
Nykyisin pääministerinä toimiva Putin ilmoitti presidenttiehdokkuudestaan syyskuussa. Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelmassa työskentelevä Saari kirjoittaa katsauksessaan, että sen jälkeen julkista keskustelua on hallinnut yksi sana stagnaatio, pysähtyneisyys.
Kuin 1970-luvun Neuvostoliitossa
Saaren mukaan nyky-Venäjästä ja 1970-luvun Neuvostoliitosta on helppo löytää yhtäläisyyksiä. Niitä ovat jatkuvasti lisääntyvä korruptio, kansalaisten oikeusturvan kiistattomat heikkoudet, poliittinen vaihtoehdottomuus sekä innovatiivisuuden ja dynaamisuuden puute taloudessa. Nämä kaikki vahvistavat yleistä pessimismiä tulevaisuuden suhteen.
Listaan voi lisätä vielä maan ikääntyvän johdon. Nuorekasta ja dynaamista vaikutelmaa itsestään luova Putin täyttää ensi vuonna 60 vuotta. Jos hän hallitsee presidenttinä taas kaksi kautta, hän poistuu näyttämöltä 72-vuotiaana.
”Brežnevin kaudessa paljon hyvää”
Arvostelun kasvaessa Putinin lehdistösihteeri Dimitri Peskov sanoi äsken tv-haastattelussa, että Brežnevin aika olikin positiivinen jakso Neuvostoliiton historiassa ja tätä pitäisi kunnioittaa perustan luomisesta maan nykyiselle maataloudelle ja teollisuudelle. Venäjän öljy- ja kaasuteollisuuden menestyksen pohja luotiinkin hänen kaudellaan.
Peskov ei ole mielipiteineen yksin. Mielipidetiedustelussa 44 prosenttia venäläisistä piti Brežnevin aikaa kokonaan tai osittain myönteisenä. Monet muistelevat nostalgisesti maan supervalta-asemaa, ilmaista koulutusta ja terveydenhuoltoa, mutta unohtavat, että Moskovassa sipuleitakin joutui jonottamaan tuntikausia.
Sinikukka Saaren mukaan akateemisissa piireissä Brežnevin kautta pidetään kuitenkin myrskyä edeltäneenä tyynenä. Silloin oli aina vain vaikeampaa peitellä maan talouden kurjaa tilaa ja korruptoitunutta poliittista järjestelmää.
”Paineita on, muutosta ei tule”
Orastavasta kritiikistä huolimatta Sinikukka Saari ei usko perustaviin muutoksiin lähiaikoina.
– Hallinnon legitimaation rapautuminen ei ole kuitenkaan johtanut merkittäviin muutospaineisiin. Monet historialliset, rakenteelliset ja sosiologiset tekijät tukevat hallinnon pysyvyyttä ja ehkäisevät laajamittaisia kansalaisprotesteja, hän kirjoittaa.
– Nyky-Venäjän tragedia on heikko hallinto, joka ei kykene uudistumaan ja tehostamaan itseään. Samalla hallinto on kuitenkin tarpeeksi vahva estämään muiden poliittisten vaihtoehtojen vahvistumisen ja nousemisen haastajan asemaan.
Saaren mukaan Venäjällä eletään kaksoistodellisuudessa. Kansan paineen puuttuessa eliitti saa hallita maata mielensä mukaan. Hallinnon legitimiteetti on kuitenkin hataralla pohjalla, koska kansa on samaan aikaan niin etäällä eliitistä.
Välinpitämättömyydestä kertoo mielipidetiedustelu, jonka mukaa 41 prosentille venäläisistä Putinin paluu presidentiksi on samantekevää. Tyytymättömimmätkin harkitsevat protestin muodoksi maasta muuttoa.
lehti 