Protestimieliala kasvaa Angolassa

– Presidentin on luovuttava vallasta. Hänen kautensa on jatkunut liian pitkään, Adolfo Andre sanoo. Hän syntyi 1979, jolloin Jose Eduardo dos Santos nousi Angolan johtoon.

Andre kuuluu Angolassa tänä vuonna heränneeseen nuorten protestiliikkeeseen.

– Maamme on rikas, mutta ihmisiä kuolee nälkään tai puhtaan veden ja lääkkeiden puutteeseen. Koen taistelun velvollisuudekseni, Andre selittää.

Liike on saanut innoitusta arabikeväästä ja osallistujien kokemuksista ulkomailta. Pääpontimena on kuitenkin kotimaan räikeä eriarvoisuus. Liike ei ole järjestäytynyt poliittisesti, eikä sille ole valittu johtajia.

Joukko kasvaa vähitellen

Alussa mielenosoittajia oli kourallinen, mutta sana on levinnyt sosiaalisessa mediassa. Lokakuussa pääkaupungissa Luandassa kokoontui jo 700 henkeä.

Julisteissa luki ”Alas diktaattori” ja ”32 vuotta on liikaa”.

Protestointi kysyy kanttia maassa, jossa hallitus valvoo sekä valtiollista että yksityistä tiedonvälitystä ja pitää kansan hiljaisena.

– Ne, jotka saavat elantonsa valtiolta tai hallitsevalta puolueelta, eivät uskalla uhmata järjestelmää, huomauttaa Andre, joka asui 15 vuotta pakolaisena Etelä-Afrikassa.

– Me yritämme saada liikkeelle ne miljoonat, joilla ei ole ruokaa, kotia, töitä eikä toivoa. Uskomme, että asiat muuttuvat, hän lisää.

Viime kuukausina mielenosoituksia on järjestetty myös pääkaupungin ulkopuolella. Työtaistelut ovat yleistyneet sekä yksityisissä että valtionyrityksissä.

Yli puolet köyhyydessä

– Angola on vielä kaukana arabikeväästä, mutta protestit ovat maassa uusi asia ja niillä on merkitystä, portugalilainen politiikan tutkija Pedro Seabra arvioi.

Angolan 30-vuotinen sisällissota päättyi 2002. Öljytulojen uskotaan siivittävän maan talouskasvun ensi vuonna 12 prosenttiin. Yli puolet liki 20-miljoonaisesta väestöstä elää kuitenkin köyhyydessä.

Presidentti dos Santos, 69, on nyt virkaiältään maanosan toiseksi vanhin. Edellä on enää Päiväntasaajan Guinean Teodoro Obiang.

– Dos Santosin tyttäret kuuluvat Afrikan rikkaimpiin naisiin, ja koko suku kylpee rahassa, oppositiossa olevan Unita-puolueen kansanedustaja Makuta Nkondo sanoo.

– Myös kaikki ministerit ovat rikkaita. Se on skandaali, koska kansalta puuttuvat vesi, sähkö, terveyspalvelut ja kunnon koulutus, hän jatkaa.

Uhkailua ja lahjontaa

Protestoinnilla on hintansa. Sujuvaa englantia puhuvalla Andrella on kokemusta sekä rakennus- että pankkialalta, mutta hän ei ole löytänyt töitä tammikuisen kotiinpaluunsa jälkeen. Moni mielenosoittaja on menettänyt työpaikkansa.

– Turvallisuuspalvelu vahtii jokaista askeltamme” sanoo Andre, joka oli syyskuussa kuusi viikkoa pidätettynä.

Hänen mukaansa eräs kenraali yritti aiemmin lahjoa protestoijia lupaamalla heille autoja ja rahaa.

– Minulla on pieni poika ja tyttöystäväni on raskaana, joten perheeni on minusta huolissaan. Itse en pelkää, Andre vakuuttaa.

Angolassa on määrä pitää vaalit 2012, mutta dos Santos ei ole vielä vahvistanut ehdokkuuttaan. Hallitseva MPLA-puolue sai 82 prosenttia äänistä 2008, jolloin maassa pidettiin ensimmäiset vaalit 16 vuoteen.