Hallituspuolueiden kansanedustajien kaavailema lakialoite tasa-arvoisesta avioliitosta etenee kitisten. Vaikka ennen eduskuntavaaleja annettujen vaalikonevastausten mukaan lakia kannattaisi enemmistö nykyisen eduskunnan kansanedustajista, allekirjoittajia ei tunnu löytyvän tarvittavaa sataa.
Useat perussuomalaisten ja keskustan kansanedustajat näyttävät muuttaneen kantansa aiemmasta myönteisestä kielteiseksi. Näin on sekä MTV3:n että Helsingin Sanomien selvityksen mukaan.
Keskustasta tai perussuomalaisista ei allekirjoituksia
Tasa-arvoinen avioliittolaki jätettiin keväällä pois hallitusohjelmasta hallituksessa mukana olevien kristillisdemokraattien vastustuksen vuoksi. Tuolloin arvioitiin, että asia voidaan hoitaa eduskunnassa lakialoitteella. Nyt ei näytä sen kannalta hyvältä, sillä syyskuussa esiteltyä lakialoitetta ei ole allekirjoittanut kukaan perussuomalaisten tai keskustan kansanedustaja.
Myös Kristillisdemokraatit vastustavat aloitetta ja kokoomuksen ja SDP:n ryhmät ovat jakautuneet. Vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat.
Tasa-arvoisella avioliittolailla on tarkoitus taata samaa sukupuolta olevien liitoille ne oikeudet, jotka nyt on perinteisen avioliiton solmineilla. Laki koskisi siviilivihkimistä.
Laki tulee varmasti, mutta koska?
Kansanedustaja Silvia Modig ei kuitenkaan ole menettänyt toivoa lakialoitteen hyväksymisen suhteen. Hän on ollut vasemmistoliitosta lakialoitteen valmistelleessa työryhmässä.
– Oleellinen kysymys ei ole se, tuleeko Suomeen tasa-arvoinen avioliittolaki, vaan se, milloin se tulee, Modig sanoo.
– En ole sinänsä pettynyt. Lähden yhä siitä, että lakialoite saadaan eduskunnan täysistuntoon, mutta jos ei saada, tämä kaikki on osa isompaa projektia, joka on jo osaltaan vauhdittanut keskustelua asiasta. Ehkäpä muutama ihminen nyt ajattelee avoimemmin kuin ennen tätä keskustelua.
Modigin on kuitenkin vaikea uskoa, että sataa allekirjoitusta saataisiin nyt kasaan.
– Käytämme silti kaikki keinot, että saamme kaikki saatavissa olevat nimmarit aloitteeseen.
”Jos keskusta ei olisi hävinnyt niin paljon”
Modig toteaa, että urputettavaa ei jää, jos aloite nyt pysähtyy.
– Jos enemmistö ei allekirjoita, se kertoo selkeästi istuvan eduskunnan kannan, hän sanoo.
Hän on kuitenkin hiukan yllättynyt, että asia on kääntynyt näin päin. Vaalikonevastauksista sai toisenlaisen käsityksen.
Modig arvelee, että tilanne olisi lakialoitteen suhteen toinen, jos keskusta ei olisi hävinnyt niin paljon huhtikuun eduskuntavaaleissa.
– Meillä ei varmaankaan olisi näin vaikeaa aloitteen kanssa. Nythän keskusta nostaa Paavo Väyrystä myöten esille sitä, että myönteinen tasa-arvoinen avioliittolaki olisi ollut yksi syy puolueen tappioon, kun Kiviniemikin on sanonut kannattavansa sitä.
Puolueen puheenjohtaja Mari Kiviniemi totesi syksyllä Kotimaa-lehdessä, ettei hän allekirjoita aloitetta, mutta äänestäisi lain puolesta.
– Keskustassa on muitakin, jotka kannattavat aloitetta, mutta arvioivat, että olisi poliittinen itsemurha allekirjoittaa se. Moni on sanonut, että äänestää sen puolesta, jos se tulee täysistuntoon.
Modig ihmettelee, että tasa-arvoista avioliittolakiako vastustamalla keskusta aikoo suunnata uuteen nousuun.
– Itse en todellakaan usko, että vaalitappio olisi johtunut tästä. Kyllä siinä oli kyse ihan muista kuvioista.
”Samalla tavalla joudun painimaan”
Kun lakialoite esiteltiin syyskuussa, Modig totesi, että samaa sukupuolta olevien oikeus tasa-arvoiseen avioliittoon on ihmisoikeuskysymys.
– Näin uutena kansanedustajana pitää vielä itsestään selvänä, että politiikassa asioita tehdään sen mukaan, mitä sydän sanoo. Mutta kaipa minäkin muutaman vuoden kuluttua rupean olemaan yhtä kyyninen, hän pohtii.
– Samalla tavalla joudun itsekin painimaan sen kanssa, että aina hallituksen esitykset eivät ole sellaisia, joiden takana haluaisin seisoa, ja välillä oppositiolta tulee aloitteita, joita haluaisin kannattaa.
Hän toteaa kuitenkin kuvitelleensa, että tasa-arvoinen avioliittolaki on selkeänä yksittäisenä asiana erilainen.
Tasa-arvoista avioliittolakia ajaa eduskunnassa puoluerajat ylittävä kansanedustajien työryhmä, johon kuuluvat Susanna Huovinen (sd.), Silvia Modig , Lasse Männistö (kok.), Astrid Thors (r.) ja Oras Tynkkynen (vihr.).
lehti 