Ei ihan helppo nakki
Portugalilainen Vera Sardinha, 31, sai tehdä kovasti töitä ennen kuin muutto Brasiliaan onnistui. Hän opiskeli psykopedagogiaa ja filosofiaa, mutta erikoistui markkinointiin. Kotimaasta ei löytynyt töitä.
– Hankin tietoa Brasiliasta, pakkasin laukun ja matkustin etsimään työtä, Sardinha kertoo.
Turistiviisumilla liikkunut nainen havaitsi, ettei työnsaanti ollut helppoa, vaikka hänellä oli portugalialaisena sama kieli ja kulttuuritausta.
– On pystyttävä tekemään jotain, mitä kukaan brasilialainen ei osaa, tai työviisumia ei heru.
Usean edestakaisen matkan jälkeen Brasiliassa uskottiin, että Sardinhalla on ”globaali perspektiivi” ylikansalliseen yritystoimintaan. Paikka heltisi teknologisia sovelluksia televisiolle tekevästä portugalilaisesta yrityksestä.
– On harhaluulo, että Brasiliasta saa helposti työtä. Koulutusala on tärkeä. Asianajajan ei kannata edes yrittää, insinööreillä ja ekonomeilla on helpompaa, Sardinha evästää. (IPS)
Nouseviin talouksiin kuuluva Brasilia kaipaa ulkomailta koulutettua työvoimaa ja suitsii muuta muuttoliikettä.
– Nyt viisumijono on kaikille sama, mutta jatkossa tutkimme tarkoin, kuka toisi tullessaan teknologiaa, uuden maahanmuuttopolitiikan valmistelua johtava Ricardo Paes de Barros sanoi hiljan.
Uutta linjausta ei ole julkistettu virallisesti, mutta tarkoitus on valikoida kaivattuja ammatti-ihmisiä Kanadan ja Australian tapaan.
Brasilian nykyinen lainsäädäntö rajoittaa työ- ja oleskelulupien saantia monin tavoin ja pyrkii suojaamaan kotimaista työvoimaa.
– Maahanmuuttajan on tuotettava lisäarvoa jollekin yritykselle, ylikansallisen tv-yhtiön italialainen johtaja Gaetano Francini tiivistää.
Tohtoreita Euroopasta
Politiikan tutkija Maurício Santoro seuraa siirtolaispolitiikkaa Getulio Vargas -säätiössä (FGV). Hänen isovanhempansa olivat kouluttamattomia italialaisia talonpoikia, kuten monet 1900-luvun alkupuoliskolla Brasiliaan muuttaneet.
Nyt Euroopasta virtaa maistereita ja tohtoreita, joille ei löydy työtä kotimaasta.
Tilastojen mukaan Brasiliasta puuttuu 200 000–400 000 koulutettua työntekijää. Tarvetta on lisännyt erityisesti öljy-, kaivos- ja it-alan kasvu.
– Kysyntää on varsinkin insinööreille ja muille tekniikan osaajille. Heitä ei kouluteta Brasiliassa riittävästi, Santoro sanoo.
Työtä tarjoavat isot vesivoimahankkeet sekä vuoden 2014 jalkapallon MM-kisoihin ja 2016 olympialaisiin liittyvät rakennuskohteet.
FGV laskee, että vuoteen 2014 mennessä Brasilia tarvitsee pelkästään it-alalle 800 000 uutta tekijää.
Ryntäys alkoi 2011
Brasilian 20 vuotta jatkunut muuttotappio kääntyi 2011 voitolliseksi. Ulkomaalaisten määrä kasvoi vuodessa huimat 50 prosenttia ja myönnettyjen työlupien 32 prosenttia.
Eniten työlupia haki tärkein kauppakumppani Kiina. Sitä seurasivat Yhdysvallat, Portugali, Ranska ja Espanja.
Brasiliassa oli viime vuoden lopussa laillisia siirtolaisia kaksi miljoonaa eli prosentti 198 miljoonan väkiluvusta. Laittomasti maassa oleskeli arviolta 600 000 ulkomaalaista.
Paes de Barrosin mukaan Brasilia haluaa suitsia humanitaarista maahanmuuttoa, joka on viime vuosina kiihtynyt eritoten Haitista.
Haitin kurjuus paheni entisestään tammikuun 2010 maanjäristyksessä. Brasilian vetoa lisää se, että maa johtaa YK:n rauhanturvajoukkoja Haitissa.
Brasilia on ottanut parin vuoden aikana vastaan yli 4 000 haitilaista humanitaarisin perustein. Nyt viisumien määrä on rajattu sataan kuukaudessa.
– Isovanhempani eivät enää pääsisi Brasiliaan, Santoro arvioi.
Ei ihan helppo nakki
Portugalilainen Vera Sardinha, 31, sai tehdä kovasti töitä ennen kuin muutto Brasiliaan onnistui. Hän opiskeli psykopedagogiaa ja filosofiaa, mutta erikoistui markkinointiin. Kotimaasta ei löytynyt töitä.
– Hankin tietoa Brasiliasta, pakkasin laukun ja matkustin etsimään työtä, Sardinha kertoo.
Turistiviisumilla liikkunut nainen havaitsi, ettei työnsaanti ollut helppoa, vaikka hänellä oli portugalialaisena sama kieli ja kulttuuritausta.
– On pystyttävä tekemään jotain, mitä kukaan brasilialainen ei osaa, tai työviisumia ei heru.
Usean edestakaisen matkan jälkeen Brasiliassa uskottiin, että Sardinhalla on ”globaali perspektiivi” ylikansalliseen yritystoimintaan. Paikka heltisi teknologisia sovelluksia televisiolle tekevästä portugalilaisesta yrityksestä.
– On harhaluulo, että Brasiliasta saa helposti työtä. Koulutusala on tärkeä. Asianajajan ei kannata edes yrittää, insinööreillä ja ekonomeilla on helpompaa, Sardinha evästää. (IPS)
uutiskirje 
