Maapallon väkiluku kasvanee lähivuosikymmeninä ainakin parilla miljardilla, ja vuonna 2050 noin 80 prosenttia ihmisistä asuu kaupungissa. Jotta ruokaa riittäisi kaikille, viljelykset muuttuvat osaksi kaupunkiarkkitehtuuria.
Columbian yliopiston ympäristöterveystieteen professori Dickson Despommier johtaa viljelyn ja arkkitehtuurin toisiinsa kytkevää hanketta.
Vertikaaliviljelyn ajatuksena on rakentaa huipputeknisiä kasvihuoneita ja kasata ne päällekkäin. Ajatuksen esittivät jo 1960-luvulla eräät futuristit. Nykyinen konsepti kehitettiin Despommierin johdolla 1999 ja ensimmäiset versiot rakennettiin muutama vuosi sitten.
Nyt pystysuoria viljelmiä löytyy Etelä-Koreasta, Japanista, Yhdysvalloista, Hollannista ja Ruotsista.
Japanissa valtava lentokonehalli on täynnä kasveja. Ruotsalaiset aikovat tehdä 17-kerroksisesta kasvihuonerakennelmastaan alan huipun, ja hollantilaiset kaivavat omaansa maan alle.
Päästötön ja myrkytön
Despommierin mukaan vertikaaliviljelyä voi harjoittaa missä vain.
– Se toimisi nykyisiä viljelymenetelmiä paremmin esimerkiksi Islannissa, jossa on puoli vuotta kesää, puoli vuotta talvea ja geotermistä energiaa enemmän kuin maa pystyy käyttämään.
Vertikaaliviljelyssä alaa kohden laskettu tuotto on jopa kymmenkertainen peltoviljelyyn verrattuna, Despommier laskee.
Vertikaaliviljelyllä on muitakin etuja: ruokaa ei tarvitse kuljettaa paikasta toiseen. Päästöt vähenevät, sillä kasvihuoneiden suljetuista järjestelemistä lannoitteet ja tuholaismyrkyt eivät huuhtoudu sateiden mukana vesistöihin.
Lisäksi syntyy paljon uusia työpaikkoja ja joutilaat tilat saadaan hyötykäyttöön.
Parhaimmillaan viljelmien vedenkulutus laskisi tutkijan mukaan 70 prosenttia. Hän muistuttaa myös tuholaistorjunnan helppoudesta ja energian kierrätysmahdollisuuksista.
– Ja kasvihuoneissa voi kasvattaa ihan mitä haluaa.
Ravinto ratkaisee
Kasvihuonekasvit ovat aiemmin olleet ravitsemuksellisesti heikompia kuin ulkona kasvatetut.
– Nyt tiedämme, mitä kasvit tarvitsevat kasvaakseen, Despommier vakuuttaa.
Hänen mukaansa ravinneliuoksen on sisällettävä 25 eri ainesosaa aiemmin oletettujen 18 aineen sijaan.
– Nyt vesiviljellyt tomaatit, salaatit, kurkut, kesäkurpitsat ja vihreät pavut ovat ravitsemuksellisesti yhtä hyviä tai parempia kuin ulkona kasvatetut. Ne säästyvät raskasmetalleilta ja myrkyiltä, Despommier muistuttaa.
Vertikaaliviljely kuulostaa elitistiseltä puuhalta, sillä vain varakkaat voivat vaatia korkealuokkaista lähiruokaa.
Myös köyhien ulottuville
Despommier huomauttaa, että kerroksittaiset kasvihuoneet tulevat varmasti saamaan edulliset sovelluksensa.
– Odotettavissa on taloudellisia, tehokkaita ja liikuteltavia kasvihuonemoduuleita, hän uumoilee.
– Kuvitelkaa kasvihuoneet eräänlaisena legorakennelmana, jossa kaikki osat sopivat toisiinsa ja niissä kasvaa valmiiksi ruokaa, Despommier kehottaa.
Hän maalaa kuvan valtavista makasiineista, joissa kahdeksankerroksiset kasvihuoneet tuottavat kaikkea salaatista eksoottisiin hedelmiin. Ostaja valitsee moduulinsa, ja pystyttää ne parhaaksi katsomaansa paikkaan missä tahansa maailmankolkassa
Despommierin mielestä vertikaaliviljely sopii parhaiten ruuan tuotantoon maanviljelyyn kelvottomissa paikoissa, joissa ihmisiä on paljon ja ruokaa vähän.
uutiskirje 
