Pintaa syvemmältä
Kairon Tahrir-aukion laidalla on lehtikoju, jonka vieressä käydään joka päivä kiivasta keskustelua päivän politiikasta. Tulevana viikonloppuna egyptiläiset valitsevat maalle uuden presidentin, mutta viime vuoden kansannousussa presidentti Hosni Mubarakin eroamista ja vapaita vaaleja vaatineet nuoret ovat pettyneitä.
”Nyt meidän täytyy valita kansannousun kiihkeimmän vastustajan ja Muslimiveljeskunnan ehdokkaan välillä, joka ei lainkaan edusta meidän nuorten ajatuksia ja arvoja”,
sanoo opiskelija Islam Abdul Rahman.
”Minä aion boikotoida vaaleja. Ei ole mitään järkeä valita veljeskunnan ja käärmeen välillä”, toteaa toinen kairolaismies Britannian yleisradion BBC:n toimittajalle.
Yksi Muslimiveljeskuntaa jakavista kysymyksistä koskee ylintä valtaa, sitä kuuluuko valta kansalle vai jumalalle.
Egyptiläisäänestäjillä on presidentinvaalien toisella kierroksella kaksi ehdokasta, joista valita: vaikutusvaltaisen Muslimiveljeskunnan ehdokas Mohammed Mursi sekä Mubarakin kauden viimeinen pääministeri Ahmed Shafik. Molemmat saivat toukokuussa vaalien ensimmäisellä kierroksella vajaan neljäsosan annetuista äänistä.
Äänestysprosentti oli alhainen. Vain 43 prosenttia äänioikeutetuista vaivautui äänestämään Egyptin ensimmäisissä vapaissa presidentinvaaleissa.
Muslimiveljeskunnan ehdokas Mohammed Mursi on presidentinvaalien selvä ennakkosuosikki. 60-vuotias Mursi on muslimiveljien perustaman Vapaus- ja oikeuspuolueen puheenjohtaja ja siviiliammatiltaan insinööritieteiden professori.
Nallekarhumaisen oloinen, harmaapartainen Mursi edustaa Muslimiveljeskunnan maltillisia islamisteja. Uskonnolliset asiat ovatkin jääneet vaalikampanjan aikana taka-alalle. Mursin tärkeimpiä vaalilupauksia on kohentaa taloutta, vähentää turvallisuuspalvelun ylivaltaa ja hoitaa jätehuolto kuntoon. Ulkopolitiikassa Mursi on luvannut ottaa Palestiinan tulevaisuuden ensimmäisenä asialistalle.
Mursin etuna on Muslimiveljeskunnan tehokas organisaatio, jolla on paikallisosastonsa Egyptin miltei kaikissa kylissä ja kaupunginosissa. Mubarakin vallan aikana Muslimiveljeskunta oli eräänlainen epävirallinen oppositioliike, jonka johtajia vainottiin ja suljettiin vankilaan. Välillä liike sai toimia varsin vapaasti, kunhan muslimiveljet eivät liikaa sotkeutuneet politiikkaan.
Vuodenvaihteessa pidetyissä ensimmäisissä kansannousun jälkeisissä parlamenttivaaleissa Muslimiveljeskunnan Vapaus- ja oikeuspuolue sai 47 prosenttia parlamentin paikoista. Kun lisäksi äärikonservatiivisten salafistien Valon puolue sai 25 prosenttia paikoista, uskonnollisilla puolueilla on parlamentissa selvä enemmistö.
Mursin vastaehdokas, 70-vuotias Ahmed Shafik on entinen ilmavoimien komentaja ja ilmailuministeri, jonka presidentti Mubarak nimitti pääministeriksi Egyptin viime vuoden kansannousun käynnistymisen jälkeen. Shafik on luvannut egyptiläisille ennen muuta turvallisuutta ja vakautta sekä asteittaista siirtymistä demokratiaan.
Shafik on toistanut kampanjan aikana sitä, että armeijan vallan vähentämiseen tarvitaan presidentti, jolla on kokemusta asevoimista. Mubarakin eroamisesta lähtien Egyptissä on ollut vallassa sotilashallitus, Asevoimien korkein neuvosto.
Armeijan ohella Shafikin kampanjaa tukevat myös maan suurliikemiehet, jotka hyötyivät Mubarakin kauden uusliberaalista talouspolitiikasta.
Kummankaan presidenttiehdokkaan ei pitänyt oikeastaan olla mukana koko kisassa. Mohammed Mursi asettui ehdokkaaksi vasta sen jälkeen kun vaalikomissio hylkäsi muslimiveljien toiseksi korkeimman johtajan Khairat El-Shaterin ehdokkuuden. El-Shater istui vuosien ajan vankilassa Mubarakin vallan aikana, ja vaalilaki kieltää vankeustuomion saaneen henkilön presidenttiehdokkuuden.
Uuden parlamentin huhtikuussa hyväksymän vaalilainmuutoksen mukaan presidenttiehdokkaaksi eivät kelpaa myöskään Mubarakin vallan aikana ministerinä tai muissa korkeissa viroissa olleet henkilöt. Tämän nojalla vaalikomissio hylkäsi aluksi myös Ahmed Shafikin ehdokkuuden. Shafik kuitenkin valitti päätöksestä sillä perusteella, että Asevoimien korkein neuvosto ei ollut vielä vahvistanut uutta lainmuutosta, ja valitus hyväksyttiin.
Vielä torstaina Egyptin korkein perustuslakituomioistuin tosin käsitteli parlamentin tekemän vaalilainmuutoksen laillisuutta. Mikäli tuomioistuin pitäisi lakimuutoksen voimassa, Ahmed Shafikin ehdokkuus voitaisiin vielä kieltää. Tätä sotilashallitus tuskin sulattaisi ilman vastatoimia.
Shafikin ehdokkuudesta tehtiin myös toinen valitus. Presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi jäänyt vasemmistolaisen Arvo-puolueen ehdokas Hamdin Sabahi pyysi yleistä syyttäjää tutkimaan väitteitä, joiden mukaan sisäministeriö olisi jakanut sotilaille 900 000 tekaistua henkilökorttia, jotta nämä voisivat käydä äänestämässä Shafikia useamman kerran.
Presidentinvaalin virallisten tulosten mukaan Sabahi hävisi Shafikille vaalin ensimmäisellä kierroksella vajaalla 700 000 äänellä.
Muslimiveljien Vapaus- ja oikeuspuolueen kannatus on mielipidekyselyjen mukaan laskenut sitten parlamenttivaalien, mutta silti useimmat Egyptin politiikan tuntijat uskovat veljeskunnan ehdokkaan voittavan presidentinvaalit selvästi – ainakin jos vaalit ovat rehelliset.
Poliittinen valta ja politiikkaan kuuluvat kompromissit kuitenkin nakertavat Muslimiveljeskuntaa sisältäpäin. Äänestäjät odottavat muslimiveljiltä konkreettisia parannuksia elämään: työpaikkoja, parempaa elintasoa ja korruption poistamista. Maaseudulla taas monet ovat äänestäneet muslimiveljiä islamilaiseen sharia-lakiin siirtymisen toivossa.
Yksi veljeskuntaa jakavista kysymyksistä koskee ylintä valtaa, sitä kuuluuko valta kansalle vai jumalalle.
”Kun nuoret muslimiveljeskunnan jäsenet ja liikkeen avoimempi siipi tunnustautuvat kansanvallan kannattajiksi, vanha sukupolvi pitää yhä kiinni jumalallisesta ylivallasta”, kirjoittaa egyptiläinen politiikantutkija Alaa al-Din Arafat ranskalaisessa Le Monde diplomatique -lehdessä.
uutiskirje 
