Rahoittajan vaikutus puolueiden politiikkaan oleellista
Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen dosentti Ilkka Ruostetsaari sanoo, että puolueorganisaatioiden rapautuminen ja puolueiden luonnollisten viiteryhmien puute ovat lisänneet kriittisyyttä puoluerahoitusta kohtaan. Se on osaltaan puoluerahoituksen avoimuusvaatimuksien takana.
Ruostetsaari sanoo, että maan tapa on nyt noussut kriittisen keskustelun kohteeksi. Hänen mukaansa nykyisillä puolueilla oli vuosikymmeniä sitten luonnolliset sidos- tai viiteryhmänsä. Siten oli luonnollista, että nämä ryhmät rahoittivat puolueita, jotka ajoivat selkeästi niiden etuja.
– Yleinen ymmärryshän on ollut se, että kokoomus on saanut perinteisesti yrityssektorilta rahoitusta ja maalaisliitto-keskusta lähinnä osuustoimintasektorilta.
– Se on ollut maan tapa. Vastaavasti vasemmistopuolueet ovat saaneet ay-liikkeeltä rahoitusta.
Ruostetsaari kertoo, että joissakin maissa vasemmistopuolueita syntyi suoraan ay-liikkeen poliittiseksi siiveksi. Silloin oli luonnollista, että ay-liikkeen rahaa käytettiin myös politiikan tekemiseen.
– Samalla tavalla Suomessa ymmärrettiin porvarillisella puolella keskiryhmissä, että maalaisliitto ja osuustoimintasektori olivat pitkälti yhtä ja samaa.
Ihan oma lukunsa olivat vuosikymmententakaiset äärivasemmiston tuki entisestä Neuvostoliitosta ja sosiaalidemokraattien tuki Yhdysvalloista.
”Vastikkeetonta
rahaa ei ole”
Puoluerahoituksen luonnollisista historiallisilla kytkennöistä puhumalla Ruostetsaari ei vähättele avoimuusvaatimuksien merkitystä. Päinvastoin. Sidosryhmät ovat tässä keskustelussa oleellisessa asemassa.
– Sehän tässä on keskeinen kysymys, miksi vaalirahoituksen pitäisi olla avoin. Meidän äänestäjien pitää voida tehdä johtopäätöksiä siitä, onko puoluerahoituksella ollut vaikutusta politiikan sisältöön.
Ruostetsaaren mielestä nyt ei ole käyty riittävästi keskustelua, onko puoluerahoitus vaikuttanut politiikan sisältöön.
– Tietenkin se on olennainen kysymys. Voidaan ajatella, että harvapa sitä ilmaista rahaa jakaa.
Ruostetsaari sanoo, että vastikkeetonta rahaa ole. Puolueen tai poliitikon rahoituksella voidaan hakea yksittäistä konkreettista, yleistä tai aatteellista etua.
Ruostetsaari kertoo, että Kehittyvien Maakuntien Suomi -yhdistyksen sanottiin tähdänneen keskustan eduskuntavaaliehdokkaiden tuella siihen, että Matti Vanhanen jatkaisi pääministerinä.
Nyt Vanhasen tuki meneillään olevassa vaalirahoituksen julkisuuskompastelussa on Ruostetsaaren mukaan kiinni keskustan hallituskumppaneista, ennen kaikkea kokoomuksesta.
Ruostetsaari sanoo, että suurilla puolueilla – joilla hän tarkoittaa demareista ja kokoomusta – ei toisaalta ole paljon varaa keskustan kritisointiin, kun niillä itsellään on rahoituksen avoimuudessa toivomisen varaa.
Vieraantuminen
lisää epäluuloisuutta
Ruostetsaaren mukaan puoluerahoituksen avoimuusvaatimuksien takana ei ole ainoastaan yhteiskuntamoraalin kiristyminen. Hän arvioi, että vieraantuminen puolueista on merkittävästi lisännyt kriittisyyttä – tai suoraan sanoen epäluuloisuutta puolueita kohtaan.
– Vaalitutkimuksen puolelta tiedetään, miksi ihmiset eivät enää äänestä. Se ei ole niinkään kriittisyyttä, siis aktiivista protestia, kuin enemmänkin sitä, ettei löydetä sopivia puolueita tai ehdokkaita. Puolueiden ote äänestäjäkuntaan on yhä heikentynyt. Jotenkin tuntuu että äänestäjät eivät osaa mieltää, mikä se puolueiden rooli yhteiskunnassa on. Hyvin yleinen ajattelutapa on, että puolueiden ja politiikkojen nähdään ajavan vain omaa etuaan.
Oman edun ajamisen keskeisyyteen Ruostetsaari ei usko.
Ihmisten tietty epärationaalisuus saa hänet hymähtelemään.
– Tässä on jännä piirre, että poliittiset instituutiot, eduskunta ja hallitus, nauttivat edelleen varsin vankkaa luottamusta. Mutta poliitikkoihin ja puolueisiin ei luoteta, vaikka samat ihmiset toimivat puolueissa, eduskunnassa ja hallituksessa.
Ruostetsaari sanoo, että puolueiden kehittyminen yleispuolueiksi, joilla ei ole aitoa viiteryhmää, on osa puoluelaitoksen rapautumista.
Yleispuoluekehityksen vuoksi vaalirahoituksen avoimuus on Ruostetsaaren mukaan tärkeätä, että tiedetään, mitkä ovat puolueille tukea antavat taustaryhmät.
uutiskirje 
