Kyllönen ja Arhinmäki jättivät Pääoman vähälle lukemiselle
Kuin kaksi marjaa olivat Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat Merja Kyllönen ja Paavo Arhinmäki lehdistön edessä torstaina.
– Sanokaa nyt jokin ero, media tivasi.
Merja Kyllönen arveli olevan sangen luonnollista, että linjat ovat paljolti samansuuntaiset, kun ollaan samasta puolueesta.
– Suurin ero lienee siinä, että Paavo pelaa jalkapalloa ja minä nyrkkeilen.
Eduskuntatoiminnasta hän löysi pientä eroa.
– Kokemustausta näkyy, kun poliisien määrärahoista äänestetään. Minun suvussani on poliiseja.
Esikuvina mummo
ja Nelson Mandela
Ehdokkaat kertasivat teesejään Vasemmistoliiton viestin kirkastamisesta, yhteydenpidosta puolueen kannattajiin ja jäseniin, puolueorganisaation remontoimisesta ja yhteen hiileen puhaltamisesta. Joutuivatpa he vastaamaan Vasemmistoliiton osapuolijaoista ja Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksistäkin sekä selvittämään suhdettaan Karl Marxiin ja tämän Pääoma-teokseen.
– Minulla on teoksen kolme osaa hyllyssä, mutta olen vain plarannut niitä, Arhinmäki sanoi ja totesi kuitenkin valtiotieteen opinnoissaan tutustuneensa niiden sisältöihin.
Hän arvioi Pääomassa olevan yhä ajankohtaista aineistoa työelämän ja pääoman ristiriidasta, mutta sanoi nuoruutensa poliittisten ihanteiden löytyvän muunlaisista toimijoista.
– Nelson Mandela -tyyppisistä.
Kyllönen taas mainitsi poliittiseksi esikuvakseen mummonsa.
– Hän uskalsi panna hanttiin sotaherroille ja vaatia köyhille ruokaa.
Ihminen
rahan edelle
Kyllönen sanoi miettineensä viime aikoina kansalaisen ja politiikan suhdetta.
– Ovatko kansalaiset vain vaalikarjaa ja kuluttajia vai ihmisiä? Meidän tehtävä on nostaa se ihminen esiin, sillä ei voi olla niin, että raha määrää kaiken yhteiskunnassa, hän valotti lähtökohtiaan politiikkaan.
– Ei toimita niin, että meillä olisi korvat, joilla kuullaan, mutta ei silti tehdä kuullun mukaan.
Kysymykseen siitä, etteikö ole noloa pyrkiä puheenjohtajaksi, kun oman puolueenkin väestä osa sanoo, ettei tunne, Kyllönen vastasi, ettei ole noloa panna itseään alttiiksi.
– Meillä tarvitaan reipasta kilpailua ja avointa keskustelua ja jos nuori sukupolvi ei ole siihen valmis, niin kuka? Ei tässä auta jäädä sohvalle makoilemaan.
Myös Arhinmäki puhui ihmisistä, kun häneltä kysyttiin millainen on uusi Vasemmistoliitto, josta hän on puhunut.
– Se lähtee liikkeelle ihmisten arjesta, ei siitä, miten valtaa jaetaan.
Perusturva
kynnyskysymys
Mahdollisista hallituskumppaneista ehdokkaat eivät sulkeneet ketään pois, mutta korostivat, että ensin on hankittava omalle puolueelle painoarvoa vaalimenestyksellä. He epäilivät kuitenkin, että luontevimmat kumppanit löytyisivät vihreistä ja SDP:stä.
– Mutta onhan kokoomuskin ilmoittautunut työväenpuolueeksi. Jos se tukee Vasemmistoliiton tavoitteita, niin mikäs siinä, Arhinmäki sanoi.
Hän määritteli perusturvan Vasemmistoliiton kynnyskysymykseksi hallitukseen menossa. Sitä ei voisi leikata.
Kumpikin ilmoitti vastustavansa ydinvoiman lisärakentamista, kannattavansa kansalaistottelemattomuutta ja olevansa sitä mieltä, että Esko Seppäsen europarlamenttikaudella Vasemmistoliitolla oli europarlamentaarikko. Eronnut puheenjohtaja Martti Korhonenhan on ollut toista mieltä.
Ja äänestäessään Lissabonin sopimuksen ratifioinnista eri tavoin – Kyllönen puolesta, Arhinmäki vastaan – kumpikaan ei syyllistynyt äänestämään puolueen linjaa vastaan, sillä puolueella ei ole ollut selvää linjaa tässä asiassa.
Kumpaakaan ei pelota Vasemmistoliiton puheenjohtajan tuulinen paikka, josta kaksi edellistä puheenjohtaja on lähtenyt kesken kauden.
– Se ei pelaa, joka pelkää, Kyllönen sanoi.
– Elämässä on suurempiakin asioita kuin puheenjohtajuus, Arhinmäki totesi.
uutiskirje 
