Kepa arvostelee rikkaiden maiden asennetta
YK:n huippukokous talousjärjestelmän uudistamiseksi epäonnistui heti avauspäivänä, arvostelee kokousta New Yorkissa seuraava Kehitysyhteistyön palvelukeskus. Kepan mielestä valta-asemiinsa kaivautuneet teollisuusmaat estivät kehitysmaiden kipeästi kaipaamat muutokset kansainväliseen talousjärjestelmään.
Huippukokous alkoi keskiviikkona ja se päättyy tänään.
Positiivisena Kepa pitää sitä, että New Yorkin kokous kuitenkin tunnusti kehitysmaiden kärsivän rikkaista maista liikkeelle lähteneestä kriisistä eniten ja teki muutamia lupaavia päätöksiä. Loppuasiakirjaan ei kuitenkaan ollut odotettavissa olennaisia parannuksia.
– Mikään maa tai maaryhmä ei todennäköisesti uskalla avata neuvotteluja uudelleen, koska muutosesitystä seuraisi varmuudella vastaisku, arvioi kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen eilen.
Hänen mukaansa laiha sopu on kylläkin parempi kuin lihava riita.
– Mutta suureen juhlaan ei ole aihetta. Päätökset eivät välittömästi auta yhtään niitä miljoonia ihmisiä, jotka kriisi on syössyt äärimmäisen köyhyyteen.
Kehitysmaat ovat kriisin seurauksena ajautumassa vauhdilla rajuun velkakriisiin, mutta esimerkiksi EU:lta ei ole luvassa juurikaan tukea uudelle kriisirahoitukselle tai velkakriisin ratkaisuille.
EU vesitti
uudistusesitykset
Kokousta New Yorkissa seuranneen Matti Ylösen mukaan suurin mielenkiinto tuntui kohdistuvan YK:n talouskomissiota johtavan Maailmanpankin entisen pääekonomistin Joseph Stiglitzin esiintymiseen kokouksen oheistapahtumassa.
Kehitysmaat olivat ajaneet Stiglitzin työryhmän ehdotusten sisällyttämistä loppuasiakirjaan. Ehdotuksiin kuuluivat muun muassa riippumattoman velkatuomioistuimen perustaminen, kansainvälisen veronkierron hillitseminen sekä globaalien verojen käyttöönotto.
EU ja muut rikkaat maat hangoittelivat vastaan.
– EU ja Suomi sen osana olivat mukana vesittämässä kehitysmaiden esityksiä lähes tunnistamattomiksi. Loppuasiakirjassa kuitenkin mainitaan esimerkiksi YK:n alaisen talousasiantuntijapaneelin perustaminen, mutta aikataulu ja konkretia jäävät puuttumaan, Ylönen toteaa.
YK:ssa kehitysmaat pystyisivät vaikuttamaan talouskriisin ratkaisemiseen. Teollisuusmaat haluavat kaapata kansainvälisen talouspolitiikan hoidon G20-ryhmälle ja kansainvälisille rahoituslaitoksille, joissa köyhimpien kehitysmaiden vaikutusvalta on olematon, Kepasta todetaan. (KU)
Talouskriisi ja kehitysmaat
Talouskriisin kehitysvaikutuksia käsittelevän YK-kokouksen järjestämisestä päätettiin joulukuussa 2008. Kokouksen asialista kattaa periaatteessa kaikki toimet, joilla kehitysmaiden asemaa talouskriisissä voidaan helpottaa.
Kehitysmaiden rahoitusvaje nousee YK:n mukaan tänä vuonna jopa 1 000 miljardiin dollariin. Vajetta täytyy paikata velalla. Huhtikuun G20-kokous lupasi kehitysmaille vain 50 miljardia lisärahoitusta.
Yksityiset pääomavirrat kehitysmaihin tippuivat vuonna 2008 yli 50 prosentilla, ja myös tälle vuodelle on ennustettu vastaavaa pudotusta.
Kriisi näkyy muun muassa lapsikuolleisuuden kasvuna: vuosittain jopa 200 000–700 000 lasta enemmän saattaa kuolla ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä, Maailmanpankki arvioi.
Aliravittujen määrä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn tuoreimpien arvioiden mukaan on noussut jo yli miljardiin. Tilannetta pahentaa kehitysmaissa edelleen jatkuva ruokakriisi. (KU)
uutiskirje 
