Kansalaisaloite ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi luovutetaan torstaina eduskunnalle.
Vapaa kielivalinta ry. sanoo haluavansa parantaa Suomen koulujärjestelmää lisäämällä tarvepohjaista sekä kiinnostukseen perustuvaa kielten opiskelua. Yhdistyksen mukaan nykyinen kielilainsäädäntö ohittaa suomenkielisen väestön tarpeet ja edun.
Folktinget toivoo, että keskustelu aloitteesta käydään ”järkevin perustein, ei huterien väitteiden ja ennakkoluulojen pohjalta”.
– Vuodesta 2005 alkaen, jolloin toinen kotimainen kieli muuttui ylioppilaskokeessa vapaaehtoiseksi, ruotsin kielen kirjoittavien suomenkielisten opiskelijoiden määrä on vähentynyt jyrkästi. Seurauksena ei kuitenkaan ole ollut muiden kielten opiskelun lisääntyminen. Päinvastoin. Saksaa ja ranskaa lukevien lukio-opiskelijoiden määrä on vuodesta 2001 vuoteen 2009 vähentynyt puoleen. Sama suuntaus näkyy venäjän kielessä, Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin sanoo.
”Kyse on tasa-arvosta”
Folktingetin mukaan ruotsin ja suomen kielen opettamisessa on kysymys kahden kieliryhmän välisestä kielellisestä tasa-arvosta. Molempien kotimaisten kielten opettaminen suo yksilöille tasavertaiset edellytykset elää ja menestyä Suomessa.
– Pakollinen ruotsin ja suomen opetus on loogista seurausta siitä, että maalla on kaksi kansalliskieltä. Oikeus omaan kieleen on perusoikeus samalla tavoin kuin oikeus esimerkiksi sosiaaliseen turvallisuuteen, Gestrin sanoo.
Hänen mukaansa kaksikielisyys on myös kannanotto siihen, että maamme on osa Pohjolaa. Ruotsia osaavista työntekijöistä alkaa jo olla pulaa Suomen ja muiden Pohjoismaiden välisen talousyhteistyön tiivistyessä kaiken aikaa.
lehti 