Sosiaalialan osaamiskeskusten valtionapua uhataan leikata rajusti vuoden 2015 alusta lukien.
Sosiaalialan osaamiskeskukset muodostavat maan kattavan, lakisääteisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan verkoston, joka on toteuttanut valtakunnallisia uudistuksia ja täydentänyt kuntien sosiaalipalveluja.
– Leikkaus uhataan tehdä samaan aikaan, kun sosiaalialan kehittämisen parasta osaamista kaivattaisiin uuden sote-ratkaisun konkreettiseen suunnitteluun ja toteutukseen, todetaan osaamiskeskusten yhteisessä kannanotossa.
Terveydenhuollon varjoon
Kannanotossa arvioidaan uhkana olevan, että kansalaisten kannalta merkittävä sosiaaliala jää entistä enemmän terveydenhuollon varjoon.
– Kuitenkin sosiaalialan kulut kuntien budjetista on varsin suuri. Tämä ei ole kuitenkaan juuri näkynyt sote-uudistuksessa, vaan pääpaino on terveydenhuollon rakenteissa. Sama epäsuhta näkyy myös tutkimuksen rahoituksessa, osaamiskeskusjohtajien koordinaatiosta vastaava Torbjörn Stoor kertoo.
Hän totesi, että terveydenhuollon yliopistotasoista tutkimusta rahoitetaan noin 26 miljoonalla eurolla ja sosiaalialan tutkimusta ei juuri ollenkaan.
– Laadukkaat ja tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille, työkyvylle ja myös terveyden ylläpitämiselle. Mikään määrä terveydenhuoltoa ei yksin riitä, jos ihmisten elämänhallinta on uhattuna. Erityisesti tämä koskee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, Stoor sanoo.
Kolmanneksen pudotus
Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2015 on esitetty, että sosiaalialan osaamiskeskusten kolmen miljoonan euron valtionavustusta leikataan miljoonalla eurolla eli 33 prosenttia.
Valtiontalouden näkökulmasta leikkaus on pieni, mutta osaamiskeskuksille kohtalokkaan suuri. Jos esitys toteutuu, pudotus määrärahoissa olisi lähes 43 prosenttia vuodesta 2013.
Kannanoton mukaan se tarkoittaisi toiminnan lakkauttamista. Samanaikaisesti valtakunnallinen hankerahoitus ja kuntien mahdollisuus itse rahoittaa kehittämistä ovat myös vähentyneet. Stoorin mielestä tarvittaisiin vähintään kunnollinen siirtymäaika.
– Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan raju leikkaaminen juuri nyt olisi lyhytnäköistä, sillä vaikka osaamiskeskusten tehtäviä ajateltaisiinkin siirrettäviksi tuleville sote-alueille, kestää oma aikansa ennen kuin tämä on mahdollista, Stoor arvioi.
Osaamiskeskuksia on 11, joista yksi on ruotsinkielinen.
uutiskirje 
