Vasemmistoliiton Martti Korhonen toteaa Ukrainan kriisin luoneen synkän varjon Suomenlahti-yhteistyönkin ylle.
– Turkuun kesäkuulle kaavailtu kolmen maan presidenttien tapaaminen peruuntui ja ministerivierailut on jäädytetty. Tästä huolimatta on sinnikkäästi jatkettava tutkimustoimintaa Suomenlahden tilan parantamiseksi, Korhonen sanoi tiistaina eduskunnan ympäristövaliokunnan avoimessa kokouksessa.
Suomenlahti-teemavuotta, johon peruuntuneet tapaamiset liittyvät, vietetään yhdessä Suomessa, Virossa ja Venäjällä.
– Ilman kaikkien valtioiden yhteisiä ponnistuksia Suomenlahden tilaa ei saada paremmaksi vuoteen 2020 mennessä.
Korhonen on ympäristövaliokunnan puheenjohtaja. Avoin kokous pidettiin otsikolla ”Onko yhteistyö Venäjän kanssa edelleen mahdollista?”
Yhteistyötä tarvitaan
Korhonen muistutti siitä, että Suomenlahti on kolmen valtion yhteinen merialue, jonka tilan parantaminen onnistuu vain tiiviillä valtiollisella ja tutkimuksellisella yhteistyöllä.
– Suomenlahti-vuoden aikana halutaan vahvistaa ja edistää Suomenlahden suojelua ja yhteistyötä Suomen, Viron ja Venäjän tutkimus- ja seurantatiedon avulla. Tätä yhteisesti tuotettua tietoa meillä ei ole aikaisemmin ollut käytettävissä. Konkreettisena tavoitteena tulee olla Suomenlahden hyvän tilan saavuttaminen mahdollisimman nopealla aikataululla, hän sanoi.
Korhonen totesi viime vuosikymmenten Suomenlahden tilaa koskeneiden uutisten etenkin kesäisin kertoneen sen huonosta tilasta.
– Mutta tänä kesänä itäiseltä Suomenlahdelta on saatu myös hyviä uutisia, kuten jo muutamana edellisenä vuotenakin. Vesi on ollut alueella kirkkaampaa ja sinilevien määrä on pysynyt vähäisenä. Itäisen Suomenlahden tilan elpymiseen on vaikuttanut muun muassa fosforinpoiston parantuminen Pietarissa, hän sanoi
– Toisin on ollut läntisellä Suomenlahdella, jossa paikoin varsin massiiviset sinilevälautat erityisesti ulkosaaristossa ja avomerellä ovat olleet kaikkien nähtävissä. Purjeveneiden kyntäminen leväpuurossa on ollut surullista seurattavaa. Suomenlahden länsiosien syvännealueiden happitilanne on myös edelleen hyvin huono. Paljon on vielä tehtävää, niin meillä kuin muillakin Itämeren reunavaltioilla.
Aika siirtyä tekoihin
Teemavuoden aikana tutkijat ovat paneutuneet muun muassa Suomenlahden kalakantojen tilaan, meren rehevöitymiskehitykseen, itäisen Suomenlahden tilaan, haitallisten aineiden vaikutuksiin sekä öljyonnettomuuksien ehkäisemiseen ja torjuntaan.
On myös perustettu Suomen, Viron ja Venäjän yhteinen Suomenlahti-tutkimusohjelma ja havaintoverkosto. Valmistelussa on yhteinen merialuesuunnitelma. Samalla ovat valmistumassa raportit Suomenlahden meriturvallisuudesta, biologisesta ja geologisesta monimuotoisuudesta sekä meriekosysteemien tilasta.
– Viime vuosikymmeninä puheita, julistuksia ja seminaareja Itämeren ja Suomenlahden tilan parantamiseksi on ollut valtavasti. Konkreettiset toimet ovat jääneet huomattavasti vähemmälle, Korhonen sanoi.
lehti 