Lännen talouspakotteet sysäsivät Venäjän nopeutetulla aikataululla uudenlaisiin kansainvälisiin suhteisiin, jotka olivat jo idullaan. Yhteistyön suuntana on nyt Kiina, Intia ja muut BRICS-maat.
Venäjä hylkää Euroopan. Euroopalla ei ole enää Venäjän tärkeimmän kumppanin asemaa nykyisissä olosuhteissa, arvioi Tallinnan yliopiston kansainvälisen politiikan ja Eurooppa-opintojen professori Jyrki Käkönen.
– Jos joku nyt sanoo, että Venäjä tarvitsee kaasulle tai öljylle markkinoita Euroopassa ja että Venäjä on siitä riippuvainen, niin se ei ole totta. Isompia markkinoita sille ovat Intia ja Kiina. Molemmat tarvitsevat talouskasvunsa avuksi lisää energiaa. Kiinalla on ostovoimaa enemmän kuin Euroopalla tai jopa Yhdysvalloilla.
– Venäjän luonnollinen suunta olisi ollut länteen ja Eurooppaan. Sitä Venäjä haki pitkään. Mutta uskon, että nyt Ukrainan kriisin kautta – mitä siinä on tapahtumassa – Venäjä on kääntämässä Euroopalle selkänsä. Eikä se välttämättä ole Venäjän tappio vaan se on ehkä pikemminkin Euroopan tappio.
BRICS-mailta poliittinen
tuki Venäjälle
BRICS on viiden suuren maan väljähkö taloudellisen yhteistyön liittymä. Siihen kuuluvat Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka (BRICS tulee maiden englanninkielisistä alkukirjaimista). BRICS-maat ovat Venäjän ja Brasilian viime vuosien notkahduksia lukuun ottamatta kovassa taloudellisessa nousussa.
Niissä on mittavat markkinat, koska ne ovat maailman väkirikkaimpia maita: Kiinassa on asukkaita 1,3 ja Intiassa 1,2 miljardia. Brasilian väkiluku on 200 miljoonaa ja Venäjän 140 miljoonaa. 50 miljoonan asukkaan Etelä-Afrikka on ryhmän avainmaa koko Afrikkaan.
BRICS-maiden kehitystä seuraava Käkönen sanoo konkreettisena esimerkkinä Venäjän kauppasuhteiden muutoksesta Venäjälle suuntautuvan Brasilian lihanviennin kasvun.
– Se kasvoi heinäkuussa 2014 verrattuna kesäkuuhun peräti 110 prosenttia. Myös Venäjän ja Intian ja Venäjän ja Kiinan kauppasuhteet ovat hirvittävässä kasvussa.
Käkönen kertoo, että BRICS-maat ovat aiemmin sanoneet niiden suhteiden olevan taloudellisia. Mutta Käkösen mukaan yksikään BRICS-maa ei ole arvostellut Venäjää Ukrainan kriisin vuoksi.
– Poliittista tukeakin näyttää tarvittaessa löytyvän.
Uuteen kansainväliseen järjestelmään
Kasvavaa poliittista yhteistyötä on näkyvissä muissakin asioissa BRICS-maiden kesken.
– Kiina on nyt avannut portit Intialle liittyä Shanghai Cooperation -organisaatioon (SCO).
SCO on euraasialainen poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen organisaatio, joka on perustettu 2001 Kiinan Shanghaissa. Siihen kuuluvat Kiinan lisäksi Venäjä, Kazakstan, Kirgisia, Tadšikistan ja Uzbekistan. Maat kuuluivat Uzbekistania lukuunottamatta jo Shanghain vitosiksi (Shanghai Five) nimettyyn yhteistyöliittymään. Nyt Intiakin on liittymässä SCO:hon.
– BRICS-maat ovat sanoneet, etteivät ne ole rakentamassa vaihtoehtoista maailmanjärjestystä. Käytännössä on kuitenkin nyt vähän niin käymässä. Talouden kasvu niissä on valtava. Esimerkiksi Intian ja Kiinan taloudet kaksinkertaistuvat viidessä–kymmenessä vuodessa. Venäjä on nyt valinnut strategiakseen pysyä tässä liitossa.
Käkönen sanoo, että BRICS on horjuttanut Yhdysvaltain hallitsevaa asemaa. Hänen mukaansa ollaan siirtymässä toisentyyppiseen kansainväliseen järjestelmään.
Perjantaina 10.10. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä Jyrki Käkönen puhuu myös Fennovoimasta sekä Ukrainan roolista Venäjän ydinaseteollisuudessa. Lue koko haastattelu, osta näköislehti Lehtiluukusta.
uutiskirje 
