Kesä on suomalaisessa politiikassa sekoilun aikaa. Heinäkuussa eduskunta keskeytti istuntotaukonsa ja kokoontui käsittelemään Garden Helsinki -jupakkaa. Lopulta hallitus sai eduskunnan luottamuksen, mutta Garden Helsinki -hallihankkeen rahoitus peruttiin.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen viimeinen syksy käynnistyi elokuun alussa, kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitteli ministeriönsä esityksen valtion ensi vuoden budjetiksi. Budjettiesitys on noin 13 miljardia euroa alijäämäinen, ja siitä neuvotellaan vielä syyskuussa hallituksen viimeisessä budjettiriihessä.
Kun eduskuntavaaleihin on aikaa kahdeksan kuukautta, paistattelee Antti Lindtmanin SDP edelleen gallup-kärjessä. Myös vasemmistoliiton kannatus on gallupeissa edelleen yli 10 prosentissa. Pääministeripuolue kokoomukselle voi syksyn mittaan tulla tukalat oltavat, jos perussuomalaiset ohittaa kokoomuksen kannatuksessa.
Mitä odotat politiikan syksyltä?
Jessi Jokelainen, kansanedustaja (vas.):
Nyt ruvetaan tekemään vaaleja, ja se väistämättä heijastuu syksyyn. Kesän mittaan hallituspuolueet ovat ampuneet kovilla, ja sama linja luultavasti jatkuu erityisesti perussuomalaisten osalta. Esimerkiksi Ceuta-tapauksesta lypsettiin huolella kotiin päin, ja uskon, että vastaavia stuntteja nähdään jatkossakin. Sieltä, mistä kulttuurisotia on revittävissä, perussuomalaiset ne kyllä repivät.
Vasemmistoliitto on kasvattanut kannatustaan keskittymällä puhumaan omista tavoitteistaan. Tämä resepti toimii vaaleihin asti: tehdään selväksi ja kirkkaaksi, mitä ajamme ja miksi. Olemme saavuttaneet poliittisia voittoja vasemmistolaisella talouslinjalla: vasemmistoliitto on ollut se vaihtoehto, joka on aktiivisimmin muistuttanut, että taloutta voi hoitaa muutenkin kuin jatkuvalla leikkaamisella.
Hallituksen toimet ovat iskeneet kovasti tavallisten ihmisten arkeen. Pidämme esillä ajatusta siitä, että ihmisen pitää päästä töihin, lääkäriin ja koulutukseen. Nämä ovat yksinkertaisia asioita, jotka valitettavasti puhuttelevat ihmisiä juuri nyt.
Jos hallitus jatkaa samalla linjalla kuin tähänkin asti, seuraaviin kuukausiin mahtuu vielä yksi hallituskriisi. En yllättyisi, jos sellainen nähdään.
Erno Laisi, politiikan toimittaja, Ilta-Sanomat:
Vaalit lähenee, järki pakenee. Se on syksyn teema.
Kokoomus on pulassa, jos perussuomalaiset menevät gallupeissa kokoomuksen ohi. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) on jo sanonut, että jos perussuomalaiset menevät ohi, he ovat valmiita pääministeripuolueeksi ja silloin SDP voitaisiin sivuuttaa. Tämä pakottaa demarit jollain tapaa aktivoitumaan.
Toinen teema on se, että velkajarruttajien pitää lyödä 8–11 miljardin edestä leikkauksia pöytään. On selvää, että vasemmisto sanoo oikeiston listan tuhoavan hyvinvointivaltion lopullisesti. Oikeisto taas varmasti kritisoi SDP:tä yrittäjien ja veronmaksajien kurittamisesta – ja että sen lista ei silti ole uskottava.
Veikkaan, että politiikan kaksinapaisuus vahvistuu entisestään, mutta kysymys on, mitkä ovat vastakkaiset navat. Ovatko ne SDP ja kokoomus? Se riippuu viimeistään lokakuun gallupista. Jos PS menee kokoomuksen ohi, on kokoomuksen pakko keksiä jotain.
Toivoisin, että gallup-kärjessä rallatteleva SDP rohkaistuisi sanomaan ääneen, mitä se oikein ajattelee ja mitä se aikoo tehdä. Se olisi poikkeuksellista suoraselkäisyyttä ja rehellisyyttä sen sijaan, että pettymys paljastuu vasta vaalien jälkeen. Lisätietoja voi kysellä Keir Starmerilta.
Hanna Wass, yleisen valtio-opin apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Viimeistä istuntokautta määrittää hallitusväsymys. Äänestäjiä kiinnostaa se, mitkä lupauksista ovat toteutuneet. Hallituspuolueilla on kova paine saada päätöksiä pakettiin ennen joulua.
Syksyn rytmin asettavat talousennusteet, joista voi ammentaa toisiaan haastavia tulkintoja. Kasvun kiihtyminen vahvistaa hallituksen kertomusta talouspolitiikan purevuudesta, alijäämän samanaikainen syveneminen on opposition vahvin argumentti.
Hallituksen päätavoite velkasuhteen taittamisesta ei toteudu, mitä on vaikea selittää vain ulkoisilla shokeilla.
Talouspolitiikka on toiminut liimana koalitiossa, jonka osapuolet ovat arvokysymyksissä kaukana toisistaan. Vaalien lähestyessä puolueiden tarve profiloitua omilla kärkiteemoilla kasvaa ja arvoulottuvuus aktivoituu.
Hallitus on toistaiseksi pyrkinyt esittämään monet kiistansa proseduraalisina. Puutteellisesti valmisteltu päätös voidaan tuoda uudelleen pöydälle, kun taas arvokiistassa perääntyminen näyttäytyy tappiona oman kannattajakunnan arvioissa.
Hallituskriisi on silti epätodennäköinen. Kaatajan maine olisi rasite hallitusneuvotteluissa, eikä yksikään puolue halua vaarantaa orastavaa talouskasvua sisäpoliittisella epävakaudella.
uutiskirje 
