Kokoomuslaisen ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen päätos pysäyttää soidensuojeluohjelma herättää yhä rajumpaa kritiikkiä. Entisen ympäristöministerin Ville Niinistön (vihr.) mukaan erityisesti Etelä-Suomessa suojelulla on kiire, koska yli 80 prosenttia soista on jo ojitettu.
Niinistö pitää blogissaan ministerin tapaa luoda vastakkainasettelua maanomistajien ja luonnonsuojelun välillä erikoisena ja tarpeettomana
”Kaikki eturyhmät MTK:sta ja turvetuottajista alkaen ovat vakuuttaneet, että eivät halua tuhota arvokkaimpia soita. Siksi minun on vaikea ymmärtää, miksi luonnon kannalta kestävää soidensuojeluohjelmaa kukaan vastustaisi. Palaute on ollut hyvää. Ympäristöministeri Grahn-Laasonen on keksinyt ongelman, jota ei ole.”
”Patavanhoillista ja vastuutonta”
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie syyttää blogissaan Grahn-Laasosta patavanhoillisesta ympäristöpolitiikasta.
”Kokoomuslainen vapaaehtoisuus ja ympäristöä suojelevien normien purku merkitsee luonnonsuojelussa paluuta vuosikymmenten takaiseen aikaan, jolloin luontoa riistettiin välittämättä siitä, mitä jätetään jälkipolville. Sen jälkeen ympäristönsuojelun normeilla on saatu rajoitettua muun muassa luontoa tuhoavia avohakkuita, soiden ojittamista, vesistöjen rehevöitymistä ja ympäristömyrkkyjen joutumista ravintoketjuun. Kokoomuksen ja Grahn-Laasosen linjan vastuuttomuutta lisää se, että nyky-Suomessa on käytettävissä runsaasti pätevää tutkimustietoa tekojemme seurauksista”, Lapintie kirjoittaa.
Lapintie on huolissaan siitä, että kokoomuksen luonnonsuojelun esikuvana ovat joko kehitysmaat tai entinen itäblokki, jossa ympäristöä tuhottiin seurauksista piittaamatta.
”Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmien luulisi jo olevan riittävän järkyttävä näyttö siitä, mitä tapahtuu kun ympäristönsuojelun normeista joustetaan voitontavoittelun vuoksi. Voi vain kuvitella millainen ekokatastrofi Talvivaarassa olisi nyt käsillä jos sielläkin olisi luotettu Grahn-Laasosen ja hänen takapirujensa ´vapaaehtoisuuden` linjaan. Ympäristöministerin tulisi kiireesti vaihtaa neuvonantajiaan”, Lapintie kehottaa.
Hän pelkää ”normienpurkutalkoiden” ulottamisen ympäristönsuojeluun ja soidensuojelun jäädyttämisen olevan vain esimakua tulevasta:
”Oikeiston ajama hanke ympäristöministeriön sulauttamisesta maa-ja metsätalousministeriöön uhkaa latistaa koko ympäristönsuojelun b-luokan toiminnaksi.”
”Pysyvä hiilinielu”
Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että soidensuojelua tarvitaan juuri nyt torjumaan ilmastonmuutosta. Luonnontilaisena säilyvä suo on pysyvä hiilinielu, sillä suot ja turvemaat kattavat lähes kolmanneksen Suomen maapinta-alasta. Niihin on varastoitunut noin 5,5 miljardia tonnia hiiltä. Määrä on huomattavasti suurempi kuin metsien tai minkään muun elinympäristön sitoma määrä.
– Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on erittäin tärkeää, että hiilivarastoista ei pääse hiiltä ilmaan. Hiilen sidonnan on annettava jatkua Etelä-Suomen viimeisillä luonnontilaisilla soilla myös tulevaisuudessa, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava sanoo.
Hänen mukaansa soiden tuhoaminen polttamalla tai ojittamalla on tietoista ilmaston pilaamista.
– Haluaako hallituksemme sitä todella? Ensin hallitus laski turpeen veroa ja hyllytti perään soidensuojeluohjelman kokoomuksen ympäristöpoliittisten vaalilupausten vastaisesti.
Maali siirtyy kauemmas
Sanni Grahn-Laasonen nosti soidensuojeluohjelman vaihtoehdoksi etenemisen vapaaehtoista tietä. Sulkavan mukaan se johtaisi koordinoimattomuuteen ja satunnaisuuteen.
Grahn-Laasosen esikuvaksi nostama vapaaehtoisuus metsiensuojelussa johti siihen, että alun perin 96 000 hehtaarin tavoite piti saavuttaa vuoteen 2016 mennessä. Hitaan etenemisen vuoksi aikataulua pidennettiin ensin vuoteen 2020 ja tämän vuoden kesäkuussa tavoite siirrettiin peräti vuoteen 2025.
Soidensuojeluohjelman on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä ja toteutuksen alkaa ensi vuonna. Soiden kuivatuksen ja turpeenlouhinnan vuoksi jo yli puolet Suomen alkuperäisestä suoalasta on menettänyt luonnontilansa.
uutiskirje 
