Suomen hallitus on vaihtunut. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi perjantaina eron Alexander Stubbin hallitukselle ja nimitti Juha Sipilän hallituksen.
Tervehdyskäynnillään presidentin luona uusi pääministeri Juha Sipilä myönsi, ettei hallitusohjelma kohtele kaikkia samalla tavalla.
– Tosiasiat on tunnustettava siinäkin, että nyt päätetyt julkisen talouden säästöt tekevät kipeää monille väestöryhmille, vaikka yritimmekin toteuttaa ne niin oikeudenmukaisesti kuin mahdollista. Sekin on tosiasia, että leikkaukset eivät kohdistu yhtä kipeästi turvatussa työssä oleviin kansalaisiin.
Sipilä vetosi taas hyväosaisiin, jotta he osallistuisivat talkoisiin ”kohtuuden viesteillä ja tekemällä vähän enemmän työtä hyvinvointimme puolesta”.
Sipilän mukaan Suomi on ajautunut näivettymisen kierteeseen.
– Työttömyys on korkealla ja talouden kasvu on hiipunut. Vienti ei vedä, koska kilpailukykymme on rapautunut 10-15 prosenttia suhteessa keskeisiin kilpailijamaihimme. Olemme menettäneet ketteryytemme liiallisella sääntelyllä ja hallinnoinnilla.
Silta yli synkän virran
Hallitusneuvottelujen prosessia Sipilä vertasi sillan rakentamiseen.
– Halusimme rakentaa sillan, jota pitkin kulkemalla pääsemme edessä olevien vaikeuksien yli ehjänä kansakuntana. Tavoitteemme on, että vuonna 2025 Suomi on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä ja yhteiskunnassa vallitsee keskinäinen luottamus.
Sipilä kertasi hallituksen tekevän yhteensä neljän miljardin euron julkisen talouden säästöt vaalikauden aikana.
– Lisäksi päätimme mittavista rakenteellisista uudistuksista yhteensä kymmenen miljardin euron mittaisen kestävyysvajeen umpeenkuromiseksi. Toteutamme eläkeuudistuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen, uudistamme kuntien toimintatapoja sekä tehtäviä. Puramme turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Kannustamme työntekoa ja yrittämistä.
– Yksin emme kuitenkaan urakasta selviä. Hallitus kutsuu kaikkia eturyhmiä ja kansalaisia mukaan yhteiskuntasopimukseen, joka korjaa Suomen kilpailukykyä. Näin voisimme välttää kaikkein kipeimmät leikkaukset ja päästä verotuksen keventämisen kautta jälleen kasvun tielle.
lehti 