Perustuslakiasiantuntijoista pakkolakeja työ- ja elinkeinoministeriölle kommentoineen Svenska Handelshögskola Hankenin professorin Niklas Bruunin mukaan hallituksen esitykset ovat monella tapaa ongelmallisia. Hän on tarkastellut esitysluonnoksen toimenpidekokonaisuuksia Suomen perustuslain, Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten (ILO, Euroopan neuvosto ja YK) sekä yleisten oikeuspoliittisten tarkoituksenmukaisuusnäkökohtien kannalta.
Bruunin mukaan hallituksen pitäisi luopua loppiaista ja helatorstaita koskevasta suunnitelmastaan, koska Suomen kansainväliset sitoumukset eivät mahdollista kyseisten päivien muuttamista palkattomiksi vapaapäiviksi.
Hän viittaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean vuonna 2014 antamaan ratkaisuun, jonka mukaan kansallisina juhlapäivinä maksettavan työn erityiskorvaus ei ole riittävä, jos se on normaali palkka lisättynä 50–75 prosentin korotuksella. Komitea antoi tästä huomautuksen Hollannille, Portugalille, Slovakialle ja Kreikalle.
Bruun pitää loppiaista ja helatorstaita koskevaa esitystä myös oikeuspoliittisesti epätarkoituksenmukaisena, jos halutaan lisätä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia työaikajärjestelyissä.
Sairausloman omavastuu käy rimaa hipoen
Sairausloman palkkaa koskevaa säännöstä muutetaan pakkolakiesityksessä siten, että ensimmäinen työstä poissaolopäivä on palkaton ja sen jälkeisiltä kahdeksalta sairauspäivältä maksetaan 80 prosenttia normaalista sairausajan palkasta.
Bruunin mielestä ehdotukset merkitsevät merkittävää puuttumista järjestöjen työehtosopimusvapauteen. Sen takia sääntelyn suhde erityisesti kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksiin on tärkeää selvittää.
Hän itse on sitä mieltä, että ILO:n yhdistymisvapauskomitea voisi niukasti hyväksyä esityksen eikä se myöskään näytä olevan perustuslain tai Suomea sitovien muiden kansainvälisten velvoitteiden vastainen.
Lomarajaus perustuslain vastainen
Vuosiloman enimmäispituudeksi hallitus esittää kuutta viikkoa. Bruunin mukaan esitys kohdistuu yksipuolisesti julkisen sektorin työntekijöihin, joista valtaenemmistö on naisia.
Uuden säännöksen sukupuolivaikutukset viittaavat hänen mukaansa vahvasti siihen, että esitys rikkoisi perustuslakia ja useita kansainvälisiä sopimuksia, koska ne kohdistuvat suhteellisesti yksipuolisesti naisiin ja kasvattavat merkittävästi naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Kyseessä on Bruunin mukaan naisia välillisesti syrjivä toimenpide, jonka oikeuttamiseksi on vaikea löytää perusteluja.
Jos julkiselta sektorilta halutaan säästää, säästötoimet tulisi kohdentaa paljon tasapuolisemmin esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimusneuvottelujen yhteydessä, hän esittää.
Lomaraha törmää EU-direktiiviin
Hallitus esittää työntekijöille ensin lakisääteistä oikeutta lomarahaan, jota sitten leikattaisiin 30 prosenttia nykytasosta. Esitystä on Bruunin mukaan ongelmallinen, koska Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä tunne ”lomaltapaluukorvauksen” käsitettä.
EU:n työaikadirektiivissä käytetään käsitettä ”palkallinen vuosiloma”, joka Bruunin käsityksen mukaan sisältää kaikki taloudellista arvoa tarkoittavat etuudet, joita on kytketty vuosilomaan. Hallituksen esitys voi olla ristiriidassa EU:n perusoikeuskirjan ja työaikadirektiivin kanssa, koska se saattaa vähentää taloudellisia etuuksia neljän palkallisen viikon vuosiloman ajalta.
lehti 