Hallituksen kehysriihen päätöksillä leikataan lähes 30 sosiaaliturvaetuutta. Leikkausten kohteena ovat muun muassa vähimmäispäivärahat, kansaneläkkeet, takuueläkkeet, kotihoidon tuki, elatustuki, vammaistuki, työmarkkinatuki ja asumistuki. Myöskään lapsilisät eivät säästyneet leikkauksilta. Lisäksi sairauspäivärahojen ylempien tulorajojen muutoksella odotetaan 22 miljoonan euron säästöjä.
– Leikkaukset näkyvät välittömästi heikompiosaisten toimeentulossa, pudottavat keskikokoisen kunnan verran ihmisiä köyhyyteen ja kasvattavat tulo- ja hyvinvointieroja, sanoo SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Hallituksen kehysriihessä päätettiin ensi vuodelle lähes 400 miljoonan euron lisäsäästöistä. Niistä noin puolet eli lähes 200 miljoonaa euroa katetaan sosiaaliturvaetuuksiin tehtävällä 0,85 prosentin leikkauksella.
Köyhyysrajan alle putoaa 10 000 ihmistä
Etuuksia pienennetään toista vuotta peräkkäin. Tämän vuoden alussa monet etuudet laskivat 0,4 prosenttia ja nyt samoja etuuksia alennetaan 0,85 prosenttia.
– Prosentit voivat näyttää pieniltä, mutta pienituloisille jokainen euro on tärkeä ja moniin ryhmiin, kuten työttömiin lapsiperheisiin osuu useampi leikkaus, Kiukas toteaa.
Jos köyhyysrajana pidetään 60 prosenttia kotitalouksien mediaanituloista, etuuksien lisäleikkauksen seurauksena köyhyysrajan alle tipahtaa lähes 10 000 ihmistä, keskikokoisen kunnan verran ihmisiä.
Etuuksien reaaliarvo alenee
Opintotukeen tehdään useita muutoksia. Tukiaika lyhenee ja lainapainotteisuus lisääntyy. Korkea-asteen opintoraha yhtenäistetään toisen asteen opintorahan kanssa, mikä vähentää korkeakouluopiskelijan opintorahaa lähes sadalla eurolla kuukaudessa, enimmillään 336,76 eurosta 250,28 euroon kuukaudessa.
Viimesijaiseksi tueksi tarkoitettu toimeentulotuki jää suunniteltujen leikkausten ulkopuolelle. Lisäksi pienenä paikkauksena takuueläkettä korotetaan kahdeksalla eurolla vuonna 2018.
Ensi vuodelle suunnitellut lähes yhden prosentin etuusleikkaukset ja vuosien 2018–2019 indeksijäädytykset pienentävät SOSTEn mukaan vääjäämättä sosiaaliturvaetuuksien reaaliarvoa. Valtiovarainministeriön viimeisimpien inflaatioennusteiden perusteella indeksisidonnaisten sosiaaliturvaetuuksien taso olisi vuonna 2019 noin kuusi prosenttia heikompi kuin vuonna 2015.
Työttömän peruspäiväraha oli 705,20 euroa vuonna 2015. Vuonna 2019 se olisi 702,62 euroa, mutta vuoden 2015 hintatasolla sen reaalinen taso on vain noin 660 euroa. Jos hinnat nousevat ennusteita nopeammin, leikkausten reaalinen vaikutus voi olla suurempi.
Suomelle huomautus viime vuonna
Kiukas korostaa, että Suomessa perusturvan taso on laahannut pitkään ansiotulokehityksen perässä. Suomi sai jo viime vuonna Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta huomautuksen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistason riittämättömyydestä.
– Pienituloisilta ei enää riitä otettavaa, sanoo Kiukas.
Hän muistuttaa leikkausten kumulatiivisista vaikutuksista: asumistuki heikkenee muiden etuuksien tavoin ja asumisen hintaa nostaa myös muun muassa kiinteistöveron ja sähkönhinnan korotukset. Liikkuminen kallistuu polttoaineveron korotuksen vuoksi ja julkisten palvelujen käyttö, esimerkiksi lääkärissäkäynti, kallistuu asiakasmaksujen korotusten takia.
– Etuudet eivät riitä enää elämiseen entiseen tapaan. Yhä lisää ihmisiä tippuu toimeentulotuen varaan, Kiukas summaa kehysriihen.
uutiskirje 
