Ulkoministeriön vuosittaisessa mielipidekyselyssä 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisin syntymistä.
Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mukaan kansalaiset uskovat pakolaisongelman lientyvän, mikäli olosuhteet pakolaisten kotimaissa kohenevat. Tärkeimpänä keinona kansalaiset pitävät demokratian ja hyvän hallinnon kehittämistä, toisena tulee koulutus ja tasa-arvon lisääminen. Sotilaalliseen välintuloon uskoi vain kahdeksan prosenttia vastaajista.
Kun kansalaisia pyydettiin nimeämään kehitysyhteistyön aikaansaannoksia, useimmiten mainittiin koulutus. Vain viisi prosenttia katsoi, että kehitysyhteistyö on tehotonta tai sillä ei saada mitään aikaan.
Kehitysyhteistyötä pitävät erittäin tärkeänä RKP:n (75 prosenttia), kristillisdemokraattien (67), vihreiden (61) ja vasemmistoliiton (58) kannattajat. Vastaava osuus oli kokoomuksen kannattajista vain 17 prosenttia ja perussuomalaisten kannattajista 21 prosenttia.
Kyselyyn vastasi 1 004 suomalaista touko-kesäkuun vaihteessa. Heistä 84 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä joko erittäin tai melko tärkeänä. Viime vuonna osuus oli hieman suurempi, 87 prosenttia.
Koulutusvientiä kehitysmaihin
Ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Kai Mykkänen (kok.) lupasi, että kehitysyhteistyössä painotetaan entistä enemmän koulutusvientiä. Hän muistutti, että Suomi on koulutuksen huippumaa ja että yksityisen sektori voi tulla mukaan hankkeisiin.
Tarkempaa tietoa kehitysyhteistyön suuntaviivoista Mykkänen lupasi syksyllä.
Kansalaisten näkemykset kehitysyhteistyön määrästä ja aikaansaannoksista poikkeavat jonkin verran toteutuneesta. Suomi käyttää vuosittain kehitysyhteistyöhön noin 800 miljoonaa, kansalaiset arvioivat määräksi useimmiten 490 miljoonaa. Mykkänen lupasi parantaa tiedotusta.
– Kansalaisilla on oikeus vaatia tehokkuutta kehitysyhteistyöltä ja oikeus saada tieto, mihin kehitysyhteistyöhön käytetyt rahat menevät.
Veronmaksuhalukkuutta kasvatettava
Kehitysmaiden veronkierron karsimiseen ministeri Mykkänen ei uskaltanut luvata tuloksia. Veronkiertoa vähentämällä kehitysmaat saisivat huomattavia tuloja esimerkiksi hyvinvoinnin rakentamiseen.
Ministeri totesi kehitysmaiden kansalaisten halun veronmaksuun kasvavan, jos valtio pystyy tarjoamaan koulutusta ja jos yhteiskunnan rakenteet toimivat.
Edellisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan ns. Panama-papereissa paljastuneita veronkiertoepäilyjä Mykkänen kommentoi lyhyesti. Hän odottaa Panaman liittyvän automaattiseen verotietojen vaihtoon.
– Uskon, että viiden vuoden kuluttua tiedot löytyvät verohallintojen välisestä tietojen vaihdosta.
Lahjoittajia entistä vähemmän
Tärkeimpänä kehitysmaiden auttamiskeinona ihmiset pitävät edelleen verovaroin tuettua kehitysyhteistyötä (59 prosenttia). Toiseksi tehokkaimpana pidetään lahjoituksia hyväntekeväisyyteen (49 prosenttia). Viime vuonna ykkösenä olivat lahjoitukset.
Ulkoministeriön selvityksessä kansalaisilta kysyttiin myös, kuinka he ovat itse auttaneet kehitysmaita. Heistä 43 prosenttia oli lahjoittanut hyväntekeväisyyteen, kun osuus viime vuonna oli liki 55 prosenttia.
Tilastokeskuksen tutkimuspäällikön Juho Rahkosen mukaan yksittäisten lahjoitusten olisi odottanut kasvavan, kun valtio leikkasi kehitysyhteistyövaroja. Toisaalta ihmiset voivat Rahkosen mukaan arvioida, että on entistä tärkeämpää pitää kiinni edes kehitysmäärärahojen nykytasosta.
lehti 