Suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuutta kiitellään, mutta kun pintaa vähän raaputtaa, tasa-arvo ei olekaan enää itsestäänselvyys, sanoo professori Johanna Kantola. Hän aloitti työnsä sukupuolentutkimuksen professorina Tampereen yliopistossa elokuun alussa.
– On paljon hetkiä, jotka tekevät epätasa-arvon näkyväksi, esimerkiksi hallituksen ministerivalinnat, keskustelu palkkaeroista, tai nais- ja miespoliitikkojen erilainen kohtelu julkisessa keskustelussa, Kantola sanoo.
Sukupuoleen, valtaan ja politiikkaan perehtyneelle tutkijalle tällaiset epätasa-arvon hetket eivät kuitenkaan tule yllätyksenä.
– Sukupuoli on edelleen keskeinen suomalaista yhteiskuntaa määrittävä tekijä, joka on syvällä politiikankin valtarakenteissa, Kantola toteaa.
Yksi ajankohtainen tutkimuskohde ovat taloudellisen taantuman sukupuolittuneet vaikutukset. Kantolan mukaan EU:ssa ja monissa sen jäsenmaissa on taantuman seurauksena alettu ajaa tasa-arvopolitiikkaa alas.
– Talouskuripolitiikan sukupuolivaikutuksia ei ole arvioitu etukäteen, vaikka tuo politiikka on kohdellut naisia ja miehiä eri tavalla. Suomessakin on kesän aikana jälleen keskusteltu julkisen sektorin naisten lomarahojen leikkauksista ja niiden oikeudenmukaisuudesta.
Negatiivista kehitystä nykyhallituksen aikana
Kantolan tutkimus käsittelee sukupuolta, valtaa ja politiikkaa: poliittisia puolueita ja instituutioita, Euroopan unionia tasa-arvon näkökulmasta, suomalaista ja eurooppalaista tasa-arvopolitiikkaa sekä feministisen teorian kysymyksiä valtiosta, representaatiosta ja intersektionaalisuudesta eli sukupuolen kietoutumisesta muihin eroihin.
– Suomessa on nykyisen hallituksen aikana vuodesta 2015 lähtien testattu tasa-arvopolitiikan kestävyyttä. On ollut paljon negatiivista kehitystä, jossa tasa-arvopolitiikka on sivuutettu. Tutkijan näkökulmasta on kiinnostavaa, että myös vastustusta on herännyt, on syntynyt esimerkiksi feministinen puolue ja eduskunnan puoluerajat ylittävä feministiverkosto.
Kantola johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa, vuoteen 2020 asti kestävää tutkimusprojektia Gender and Power in Reconfigured Corporatist Finland.
– Tutkimushankkeemme on hyvä esimerkki aihealueesta, jolla kaivataan kipeästi sukupuolentutkimusta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Työmarkkinajärjestelmä on vähän tutkittu sukupuolen ja tasa-arvon näkökulmasta ja silti täysin keskeinen tasa-arvon edistämisen kannalta, kuten keskustelu perhevapaista tai julkisen puolen pienipalkkaisten naisten lomarahoista osoittaa.
Tuntipalkassa kolmen euron ero
Tilastokeskus vahvisti tiistaina Kantolan havainnon sukupuolten palkkaeroista. Yksityisellä sektorilla se oli tasan kolme euroa vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä. Miesten säännöllisen työajan keskituntiansio oli 16,49 euroa ja naisten 13,49 euroa. Naisten tekemistä työtunneista maksettiin keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miesten tekemistä. Erosta vain runsaat puolet selittyy sillä, että naiset ja miehet sijoittuvat eri ammatteihin.
Johanna Kantola on aiemmin työskennellyt akatemiatutkijana ja sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtorina Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa ja muun muassa hoitanut sukupuolentutkimuksen professuuria ja politiikan tutkimuksen professuuria Helsingin yliopistossa. Tieteentekijöiden liitto valitsi hänet Vuoden tieteentekijäksi 2009.
lehti 