Eduskunta lähti keskiviikkona joululomalle, mutta hallituspuolueet löytänevät tiistaina hyväksytyn työttömyysturvan aktiivimallin vielä edestään sen jälkeen. Teollisuusliiton valtuusto valtuutti jo tiistaina liiton valmistelemaan vastatoimia ja nyt niitä pohditaan myös Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ssä.
– Aktiivimallia ei ole hyväksytty SAK:ssa eikä JHL:ssa. JHL:n hallitus keskustelee tammikuussa toimenpiteistä aktiivimallin osalta. Sitä ennen asia otetaan esiin SAK:ssa. Paine vastatoimiin on suuri, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo.
JHL:n mielestä aktiivimalli leikkaa mahdollisuuksia oikeudenmukaiseen sosiaaliturvaan ja heikentää perusoikeuksia. Liiton luottamus sopimusyhteiskuntaan on koetuksella, koska kilpailukykysopimuksessa sovittiin, että työttömyysturvan uudistus suunnitellaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Aktiivimalli on kuitenkin viety eteenpäin hallituksen yksipuolisella valmistelulla.
Yksi työpaikka, seitsemän työtöntä
JHL:n mielestä on selvää, että aktiivimalli ei paranna työttömien mahdollisuuksia päästä töihin. Todellinen ongelma on se, että jokaista avointa työpaikkaa kohti on seitsemän työtöntä.
– Hallitus ja eduskunnan enemmistö asettavat työttömät eriarvoiseen asemaan iän, työkyvyn ja asuinpaikkakunnan perusteella. Työttömyysturvan heikennykset kohdistuvat ryhmiin, jotka ovat kaikista haavoittuvimmassa asemassa. Tämä on erittäin surullista, Niemi-Laine sanoo laista, jonka eduskunta hyväksyi äänin 103–90.
STTK:ssa kahta kantaa
STTK:n johtaja Katarina Murto totesi keskiviikkona keskusjärjestönsä suhtautuvan aktiivimalliin kriittisesti. Keskusjärjestölle tuli tarve selventää kantaansa asiaan, koska sen pääekonomisti Ralf Sund sanoi keskustan Suomenmaa-lehdelle pitävänsä aktiivimallia hyvänä.
Sund oli mukana mallia valmistelleessa Martti Hetemäen kolmikantaisessa työryhmässä. Hänen mukaansa se pohjautuu taloustieteellisiin tosiasioihin: työttömyysturvan porrastaminen vaikuttaa työllistymiseen.
– Pienillä risuilla on myönteinen vaikutus työllisyyteen. Tässä mielessä vaatiminen on välittämistä, sanoo Sund, jonka mukaan 70 prosenttia työttömistä voittaa, koska työttömyyden alun karenssi laskee seitsemästä viiteen päivään.
Katarina Murron mukaan STTK suhtautui alun perin avoimesti aktiivimallin valmisteluun.
– Tarkastelimme Hetemäen kymmenen kohdan listaa kuitenkin kokonaisuutena ja edellytimme tasapainoista kokonaisuutta. STTK asetti aktiivimallin ehdoksi sen, että nollatuntisopimusten työajan vakiintuminen ja työttömyysturvalla opiskelu olisivat edistyneet toivotulla tavalla. Näin ei kuitenkaan käynyt.
Lopputulos ei ollut kokonaisuutena tasapainoinen ja tämän vuoksi eilen maan hallituksen hyväksymää aktiivimallia STTK ei hyväksy.
– Malli heikentää työttömyysetuuden tasoa 65 maksupäivän jälkeen heillä, joilla edellytetty aktiivisuusvelvoite ei täyty. Se taas heikentäisi työttömän ennestään heikentynyttä taloudellista tilannetta. Ongelmana on myös tasaveroisten palveluiden saatavuus sekä työllistymismahdollisuudet eri alueilla Suomessa.
– Pidämme myönteisenä työttömien aktivointia ja aktiivista työvoimapolitiikka, mutta tarvitsemme enemmän positiivisia kannusteita työn vastaanottamiseen sekä lisäresursseja työvoimapalveluihin, Murto tiivistää.
uutiskirje 
