Kaakkois-Aasiassa Borneon saarella elävien uhanalaisten orankien määrä on vähentynyt dramaattisesti lyhyessä ajassa. Uuden tutkimuksen mukaan yli 100 000 orankia on menetetty vuodesta 1999.
Hälyttävimmin orankien määrä on vähentynyt alueilla, joilla orankien elinalueita on tuhottu esimerkiksi metsätalouden tieltä, kertoo WWF tiedotteessaan.
Current Biologyssa julkaistun tutkimuksen mukaan orankien dramaattiseen vähenemiseen on kolme syytä: orankien elinympäristöjen tuhoaminen, orankien metsästys ja pyydystäminen lemmikeiksi. Orankien määrä on vähentynyt etenkin luonnonvarojen kestämättömän hyödyntämisen takia.
Kymmenen vuoden päästä orangit voivat olla sukupuuton partaalla.
Sukupuutto voi uhata
Villejä borneonorankeja arvioidaan elävän Borneon saarella yhteensä noin 54 000 yksilöä. Laji on äärimmäisen uhanalainen. Suurimmat orankipopulaatiot elävät Kalimantanilla eli Indonesian puoleisella Borneolla. Tutkimuksen mukaan 16 vuodessa menetettiin jopa yli puolet näiden populaatioiden orangeista.
– Borneonorankeja suojellaan tehokkaimmin tekemällä tarkat maankäytön suunnitelmat yhdessä paikallisten kanssa ja sitoutumalla niihin. Orankien elinalueet on määriteltävä ja suojeltava muulta käytöltä, sanoo WWF Suomen kansainvälisen kehityksen asiantuntija Aleksi Heiskanen.
– Jos mitään ei tehdä, riskinä on, että kymmenen vuoden päästä orangit voivat olla sukupuuton partaalla.
Suomen ulkoministeriön rahoittamassa WWF:n kehitysyhteistyöhankkeessa Kalimantanilla on saatu rohkaisevia tuloksia: yli 2 miljoonaa hehtaaria metsää, joista osa myös orankien kotimetsiä, on saatu vastuullisen metsänhoidon piiriin.
Haitallinen öljypalmu
Metsähakkuut, metsäkato ja teollisuuden plantaasitalous ovat vaikuttaneet jopa puoleen kaikista Borneon orangeista. Orankien metsiä hävitetään muun muassa puuplantaasien ja öljypalmun tieltä.
– Palmuöljyn haittoja orangeille voidaan ehkäistä vastuullisilla viljelytavoilla, joissa orankien metsiä ei kaadeta viljelmien tieltä. Esimerkiksi RSPO-sertifikaatti kertoo vastuullisesta palmuöljyn viljelemisestä, Heiskanen kertoo.
Tutkimuksessa kartoitettiin orankien pesiä yhteensä 1 234 neliökilometrin alueelta. Vuosina 1999–2015 havaittiin yhteensä 36 555 orangin pesää. WWF on osallistunut Current Biologyssa julkaistun tutkimuksen tekemiseen.
uutiskirje 
