Bangladeshin heimot yhteiskunnan pohjalla

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Bangladeshissa asuu kymmeniä etnisiä ryhmiä, joista osaa ei edes ole virallisesti olemassa. Alkuperäisheimot ovat yhteiskunnan pohjimmaisina, mutta niille luvattu koulutus omalla kielellä voi koitua osalle pelastukseksi.

Bangladeshissa on yli 165 miljoonaa asukasta ja heistä 98 prosenttia kuuluu bengaleihin. Lopuista valtaosa lukeutuu alkuperäiskansoihin tai -heimoihin, joita on 54. Valtion kirjoissa on niistä vain 30.

Chatran kylässä Rangpurin kaupungin lähellä asuu santaleja, jotka ovat tilastojen mukaan maan suurin alkuperäiskansa noin miljoonalla jäsenellä. Chatrassa santaleja on parituhatta eli viidennes kylän asukkaista.

Kylä tuottaa runsaasti perunaa ja vihanneksia, mutta santaleista 90 prosenttia on vailla omaa maata. Miehet, naiset ja lapset ansaitsevat elantonsa työskentelemällä toisten pelloilla.

Koulupudokkaat peltotöissä

Yksi peltotyöläisistä on Rupali Tudu, 14. Hän on yhdeksännellä luokalla koulussa, mutta joutuu olemaan paljon poissa elättääkseen sairastelevaa leskiäitiään. Tudu kertoo, että monet kylän lapsista ovat koulupudokkaita, koska köyhyys pakottaa heidät töihin.

Bangladeshin syrjäytyneitä väestöryhmiä tukeva verkosto arvioi, että opintie katkeaa jo alakoulussa kolmanneksella heimojen lapsista.

Eläkkeellä oleva opettaja Michael Kispotta sanoo, että yläkoulussa pudokkaiden osuus nousee 80 prosenttiin.

– Syitä ovat äärimmäinen köyhyys ja se, että vanhemmat eivät ymmärrä koulutuksen tarpeellisuutta.

Oraon-heimoon kuuluvan Kispottan mukaan koulun kynnystä nostaa opetuskieli. Se on bangla eli bengali, jota heimojen jäsenet eivät ymmärrä.

Lukutaidottomuus on yhä yleistä heimojen parissa, vaikka Bangladesh ponnistelee noustakseen köyhien maiden kastista keskituloisiin.

Kieliongelmia ratkotaan

Bangladeshin alkuperäiskansat puhuvat vähintään 25:tä kieltä. Enemmistö heimoista asuu alangoilla maan pohjoisosissa ja loput Chittagongin vuorilla.

Hallitus on luvannut ratkaista lasten kieliongelmat pikaisesti, kertoo oraon-heimoa yhteistyöverkostossa edustava Sarah Marady.

– Koulutuksen kannalta onkin nyt tärkeintä voittaa köyhyys yhteisöissämme.

Valtio on jo aloittanut lasten äidinkielen opetuksen esikouluissa useilla heimoalueilla. Muuallekin on luvattu pian omankielisiä oppikirjoja.

Tarvetta niille on, sillä yliopisto-opinnot aloittaa vuosittain korkeintaan tuhat heimoihin kuluvaa, kertoo alkuperäiskansojen opiskelijaneuvostoa aiemmin johtanut Bivuti Bhusan Mahata.

Heimojen yhteistyöelimen sihteeri Subin Chandra Munda muistuttaa, että Bangladesh on luvannut toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja alkuperäiskansojen oikeudet, mutta syrjäytyneiden kansojen perintömailla mellastavat yhä maankaappaajat sekä metsä-, kaivos- ja energiayhtiöt.

Englanninkielinen versio