Valtarakenteet horjuvat Etiopiassa

Etnis-poliittinen eripura on viime vuosina kärjistynyt väkivallaksi yli sadan miljoonan asukkaan Etiopiassa. Jännitysten purkaminen on visainen tehtävä uudelle johtajalle, jonka on määrä korvata helmikuussa yllättäen eronnut pääministeri Hailemariam Desalegn.

Eroa seurasi poikkeustilan julistus, ja uuden pääministerin valintaprosessin on määrä alkaa maaliskuussa. Edellinen poikkeustila päättyi viime elokuussa. Se julistettiin vuosi sen jälkeen, kun maan suurin väestöryhmä, oromot, nousi kapinaan keskusvaltaa vastaan syksyllä 2015.

Etiopian tilanne herättää laajaa huolta, sillä maa oli 25 vuotta rauhan saareke kuohuvan Afrikan sarven juuressa, ja sen talous kasvoi reipasta vauhtia. Itsevaltaisesta hallinnostaan huolimatta maa koettiin lännen liittolaiseksi terrorismin vastaisessa sodassa.

– Nyt ei ole takuita siitä, etteikö Etiopia voisi suistua kaaokseen ja väkivaltaan. Tässä mielessä meillä on paljon yhteistä muiden Afrikan valtioiden kanssa, sanoo etiopialainen oikeustieteilijä Awol Allo Britannian Keelen yliopistosta.

Vähemmistö hallitsee

Ex-pääministeri Hailemariam kuului tigre-kansaan, joka muodostaa vain reilut kuusi prosenttia etiopialaisista. Tigret ovat vuonna 1991 päättyneen sisällissodan jälkeen johtaneet maata hallitsevaa Etiopian demokraattista vallankumousrintamaa (EPRDF).

Rintamaan kuuluvat myös oromot, joita on 35 prosenttia kansasta, ja miltei yhtä suuri väestöryhmä, amarat, jotka liittyivät vuonna 2016 oromojen kapinaan. Kiista koskee valtaa ja maanomistusta.

Awolin mukaan tigre-puolue ei halunnut pääministerin eroa, vaan siihen pakotti yltyvä kapina. Tigret yrittävät silti säilyttää ylivaltansa.

Hailemariam tuli valtaan 2012, kun maata pitkään kovalla kädellä hallinnut pääministeri Meles Zenawi kuoli. Moni piti Hailemariamia heikkona johtajana, jota armeija ja muut taustavoimat ohjailivat.

Toisen arvion mukaan Hailemariam teki puolueensa kovan linjan mielestä liikaa myönnytyksiä kapinallisille, mikä rohkaisi näiden toimintaa. Tämän teorian mukaan Hailemariamin piti erota, jotta tilalle saadaan kovaotteisempi johtaja.

Väestöryhmien väliset yhteenotot ovat ajaneet Etiopian somaleja pakolaisiksi Dire Dawan kaupungin liepeille. Kuva: James Jeffrey/IPS

Kiinasta mallia

Etiopia on matkinut Kiinaa, jossa talous on etusijalla ja kansalaisvapaudet vähissä. Vaikka talous kasvoi vuosikausia yli kymmenen prosentin tahtia, valtaosa kansasta jäi köyhyyteen. Viime vuosien kuivuuskaudet ja levottomuudet hidastivat kasvua ja hintojen nousu lisäsi katkeruutta.

– Etiopialaisten on päätettävä, haluavatko he jatkossa yhden vai useampia valtioita, Euroopan unionin suurlähettiläänä Etiopiassa toiminut Sandy Wade sanoo. Etnisyyteen perustuva eripura uhkaa jakaa maan.

Awol arvioi, että oromon valinta pääministeriksi voisi pelastaa tilanteen. Levottomuudet yltyvät, jos valituksi tulee vanhan kaartin edustaja,

Tiekartta demokratiaan

Uuden pääministerin pitää tehdä heti selväksi, että hän johtaa maan muutokseen. Hänen on tavattava opposition edustajat ja alettava laatia tiekarttaa, Yhdysvalloissa toimiva oromo-aktivisti Jawar Mohammed painottaa.

Hän perää poliittisten vapauksien lisäämistä, jotta oppositio ja media voivat toimia vapaasti ja maahan saadaan kestävä demokratia. Vain se lopettaa levottomuudet.

– Ilman selvää tiekarttaa syntyy valtatyhjiö, joka voi johtaa diktatuuriin tai kaaokseen, Addis Abebassa toimiva ihmisoikeusjuristi Abebe Hailu varoittaa.

Waden mukaan myös etniset kaunat muodostavat todellisen uhkan.

– Jonkin verran ihmisiä epäilemättä kuolee etnisissä yhteenotoissa, joita lietsovat vastuuttomat ja mahdollisesti rikolliset omaneduntavoittelijat.

Englanninkielinen versio