Työntekijäpuolen keskusjärjestöt arvioivat, että hallitus helpottaa kehysriihipäätöksillään entisestään työsuhteiden perusteettomia määräaikaisuuksia ja henkilöperusteista irtisanomista.
SAK:ssa nähdään nyt tehtyjen päätösten asettuvan loogisesti hallituksen linjaan, joka on toistuvasti lisännyt epävarmuutta työelämässä esimerkiksi pidentämällä koeaikoja, lyhentämällä takaisinottovelvoitetta ja lisäämällä pitkäaikaistyöttömien määräaikaisuuksia.
Keskusjärjestö muistuttaa siitä, että palkansaajat tekivät osansa talouden kääntämisessä kasvuun hyväksymällä kilpailukykysopimuksen vajaat kaksi vuotta sitten.
Puolen prosentin panostus ei riitä korjaamaan Suomen osaamisvelkaa.
– On kohtuutonta sen jälkeen vielä lisätä työntekijöiden epävarmuutta heikentämällä työsuhdeturvaa, johtaja Annika Rönni-Sällinen korostaa.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus kertoi valtiontalouden kehysriihen päätöksistä keskiviikkona.
Eriarvoistaa ja syrjii
Hallituksen nyt esittämä irtisanomissuojan heikentäminen koskee pieniä yrityksiä ja määräaikaisuuksien lisääminen alle 30-vuotiaita työttömiä.
– Sääntelyn eriyttäminen työntekijän iän ja yrityksen koon mukaan monimutkaistaa lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä, Rönni-Sällinen sanoo.
– Sen lisäksi se on pohjimmiltaan epäreilua: Kaikki ansaitsevat saman suojan työmarkkinoilla iästä ja yritysten koosta riippumatta.
Samaa todetaan myös Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta.
– Päätös on eriarvoistava ja syrjivä, ekonomisti Antti Koskela.
– Se heikentää entisestään nuorten ikäluokkien epävarmaa asemaa työmarkkinoilla ja sotii sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta vastaan.
Kritiikkiä saa myös yksilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseen.
– Työntekijän asema on aina työnantajaa heikompi. Tämä lisää työntekijöiden epävarmuutta ja sitoutumista työpaikkaan, Koskela sanoo.
Aktiivimallilla mennään
Kehysriihestä ei tullut työttömien ja SAK:n toivomaa muutosta hallituksen linjaan, mutta keskusjärjestö arvioi omien ja työttömien painostustoimien tuottaneen tulosta siinä, että pelätty aktiivimalli kakkonen ei edennyt ja nykyiseen aktiivimalliin tuli korjauksia.
SAK näkee hyväksi sen, että entistä useampi koulutus täyttää aktiivisuusehdon, mikä säästää useampia työttömiä aktiivimallin leikkurilta.
Työvoimapalveluihin kehysriihessä luvattuja resursseja ja henkilöstöä järjestö pitää riittämättöminä toimenpiteinä.
– Nyt tehdyt pienet täsmennykset eivät muuta sitä, että aktiivimalli on isolle osalle työttömistä käytännössä pelkkä leikkaus, pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo.
– Hätäisten laastaripaikkausten sijaan hallituksen pitäisi perua aktiivimalli ja palata kolmikantapöytään hakemaan oikeudenmukaista uudistusta työttömyysturvaan.
STTK kiittää aktiivimalliin tehtyjä muutoksia.
– Aktiivimallin aktiivisuuskriteerit järkevöityivät, esimerkkinä tästä on ammattiliittojen tarjoaman koulutuksen hyväksyminen aktiivisuustoimeksi, Antti Koskela kiittää.
Koulutukselle kiitosta
Hallituksen satsaukset ammatillisiin täsmäkoulutuksiin ja toisen asteen oppimateriaalin hankintaan ovat hyviä päätöksiä SAK:n arvion mukaan osaamisen kehittämiseen perustuvan työllisyyden kasvun kannalta.
Kaukoranta kuitenkin muistuttaa, että mittakaava on pikkuruinen.
– Nyt mittakaava on vain puoli prosenttia nykyisistä koulutusmenoista. Nämä eivät yksin riitä korjaamaan Suomen osaamisvelkaa.
STTK:n Koskelakin pitää hyvänä myös päätöstä työikäisten koulutusmahdollisuuksien joustavoittamisesta esimerkiksi luomalla nykyisiä ammatillisia tutkinnon osia lyhyempiä koulutuksia. Hän mainitsee myös TE-toimistojen henkilöstöresurssien lisäämisen.
Erityiskiitoksen STTK antaa hallituksen päätökselle käynnistää selvitys yhteistoimintalain kokonaisuudistukseksi. Lisäksi se on tyytyväinen siihen, että työaikalakiin ei sisällytetty paikallisen sopimisen laajentamista ja lain soveltamisala pysyy ennallaan.
Ongelmallisena järjestö pitää maakuntien tulevien kasvupalveluiden rahoitusmallia.
– Rahoitusmallista puuttuu edelleen kannuste saada työttömät työllistymään, Koskela sanoo.
uutiskirje 
