Alhainen syntyvyys uhkaa johtaa siihen, että Japanin väestö kutistuu kolmanneksen 50 vuodessa. Samalla ikärakenne jatkaa vanhenemistaan.
1950-luvulla Japanissa syntyi keskimäärin 2,75 lasta naista kohden mutta nyt enää 1,44. Väestön uusiutuminen vaatisi lapsiluvuksi 2,1.
Jos suunta jatkuu samana, Japanin väkiluku romahtaa nykyisestä 126 miljoonasta 88 miljoonaan vuonna 2065 ja edelleen 51 miljoonaan vuonna 2115, väestökysymyksiin erikoistunut japanilainen tutkimuslaitos Asian Population Development Association (Apda) laskee.
Japanissa syntyi toissa vuonna alle miljoona lasta ensi kerran yli sadan vuoden tilastoinnin aikana.
Lasten ja nuorten määrän väheneminen käynnistää tuhoisan kierteen: kulutus vähenee, mikä heikentää taloutta, mikä puolestaan jarruttaa entisestään lapsentekohaluja, ja talous heikkenee lisää.
Kun nuoriso kutistuu, myös yliopistoja tarvitaan vähemmän, mikä rajoittaa tutkimusta ja vaarantaa kansainvälisen kilpailukyvyn.
Kaupungistuminen vaikuttaa
Samaan aikaan eliniänodote kasvaa. Jo nyt liki 28 prosenttia japanilaisista on täyttänyt 65 vuotta, kun prosenttiosuus Yhdysvalloissa on 15. Seurauksena on valtion tulojen kutistuminen ja sosiaalimenojen kasvu, vaikkakin 7,7 prosenttia Japanin ikääntyneistä oli viime vuonna mukana työelämässä.
Yli 90-vuotiaiden japanilaisten määrä ylitti ensi kerran kaksi miljoonaa viime syyskuussa.
– Väestönkasvu on pitkään ollut päähuoli maailmanlaajuisesti eikä alhaisen syntyvyyden riskejä huomattu. Siksi asiaa ei ole tutkittu eikä hallitus ole kiinnittänyt siihen huomiota, Apdan tutkimuskomitean puheenjohtaja Kei Takeuchi sanoo.
Lapsentekohalujen hiipumiseen vaikuttaa myös työelämä.
Syntyvyyden laskun taustalla nähdään usein kaupungistuminen, jossa Japani on maailman kärkeä. Vuonna 1950 japanilaisista 53 prosenttia asui kaupungissa, mutta vuonna 2014 jo 93 prosenttia.
Maaseutukaupungit katoavat Japanista, kun nuoret muuttavat suurkaupunkeihin ja vanhukset seuraavat perässä tai kuolevat.
Huono palkka tai liikaa töitä
Lapsentekohalujen hiipumiseen vaikuttaa myös työelämä. Vaikka Japanin työttömyysaste on vain 3 prosenttia, noin 40 prosenttia työtätekevistä on epäsäännöllisessä, tilapäisessä tai osa-aikaisessa työsuhteessa. Niistä maksetaan keskimäärin 53 prosenttia huonommin kuin vakinaisesta työstä.
Toisessa ääripäässä vaikuttaa raju ylityökulttuuri, joka supistaa monen vapaa-ajan minimiin. Julkisuuteen tulee ajoittain liiallisen työnteon aiheuttamia kuolemantapauksia. Karoshi-nimellä tunnetun ilmiön uhrit ovat usein nuoria, jotka ovat paiskineet ylitöitä yli sata tuntia kuukaudessa.
Japanissa on nyt ryhdytty tutkimaan alenevan syntyvyyden syitä, ja maan hallitus on luvannut nostaa hedelmällisyysasteen 1,8 lapseen naista kohti vuoteen 2025 mennessä.
Tavoitteeseen pyritään tarjoamalla ilmaista kouluopetusta, laajentamalla päivähoitoa ja sallimalla perhevapaat myös isille. Kunnat eri puolilla maata ovat perustaneet pikatreffipalveluja.
– Sukupuolten tasa-arvo sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino ovat tärkeitä tukipilareita hedelmällisyyden nousulle, Apdan ikääntymistutkimuksen pääneuvonantaja Makoto Atoh muistuttaa.
uutiskirje 
