Intia käy ihmiskaupan kimppuun

Ihmiskauppiasta odottaa pian vähintään seitsemän vuoden vankeustuomio Intiassa riippumatta siitä, myytiinkö uhri kerjäläiseksi, avioliittoon, prostituoiduksi vai muuhun työhön. Hallituksen hyväksymän lakiesityksen uskotaan menevän läpi parlamentissa.

Ihmiskaupan rankaisemisen ohella laki lupaa uhreille henkistä ja fyysistä terveydenhuoltoa sekä koulutusta. Tarkoitukseen perustetaan erityinen rahasto ja vastuu ihmiskaupan torjunnasta annetaan terrorismin torjunnasta vastaavalle virastolle.

– Laki on voitto niille 1,2 miljoonalle ihmisille, jotka osallistuivat sitä vaatineeseen marssiin, viime vuoden mielenilmauksen järjestänyt lasten oikeuksien puolustaja Kailash Satyarthi sanoo. Hän jakoi vuoden 2014 Nobelin rauhanpalkinnon pakistanilaisen Malala Yousafzain kanssa.

The Walk Free Foundationin pitämän Maailman orjuusindeksin mukaan Intiassa oli vuonna 2016 ihmiskaupan uhreja yli 18 miljoonaa eli eniten maailmassa. Lähes 46 miljoonaa ihmistä on maailmassa jonkinasteisessa orjuudessa, ja määrä kasvoi parissa vuodessa 10 miljoonalla.

Kovat rangaistukset

Intian lakiehdotus säätää lievimmistä ihmiskaupan muodoista 7–10 vuotta vankeutta. Kauppiaan tuomio voi olla elinkautinen, jos uhri joutuu pakkotyöhön, avioliittoon tai kerjäämään tai altistuu kemiallisille aineille tai hormoneille, joilla esimerkiksi nopeutetaan sukukypsäksi tuloa. Ihmiskaupan yllyttämisestä tai avustamisesta joutuu kolmeksi vuodeksi tyrmään.

Lakia valvomaan perustetaan alueellisia yksiköitä ja oikeusistuimia. Uhrin edellytetään saavan oikeutta vuoden sisällä tapauksen julkitulosta.

Intiassa kirjattiin 8 100 ihmiskauppatapausta vuonna 2016 ja viime vuonna pelastettiin 23 000 uhria. Asiantuntijoiden mukaan valtaosa tapauksista on kuitenkin jäänyt pimentoon.

Bangladeshiin ja Nepaliin rajautuva Intian Länsi-Bengalin osavaltio tunnetaan ihmiskaupan keskuksena. Yli kolmannes vuoden 2016 julki tulleista tapauksista sijoittui sinne. Uhreja kaupattiin kotiapulaisiksi, pakkoavioon, kerjäämään, huumekauppaan sekä luovuttamaan elimiään, rikostilasto kertoo.

Vaikuttaa työelämään

Asiantuntijoiden mukaan Intian ihmiskauppaa on viime aikoina kiihdyttänyt erityisesti palveluelinkeinojen kasvu. Alalle haalitaan työvoimaa arveluttavin keinoin ja seurauksin.

Länsi-Bengalin osavaltio tunnetaan ihmiskaupan keskuksena.

– Uuden lain toteutuksesta olisi kauaskantoista hyötyä, kuten pimeän työnvälityksen suitsiminen ja siirtyminen säälliseen palkkaukseen, korkeimman oikeuden asianajaja Aarti Kukreja arvioi. Lain toivotaan näyttävän esimerkkiä muille ihmiskaupasta kärsiville valtioille.

Delhiläinen aktivisti Vrinda Thakur uskoo, että uusi laki paikkaa vanhan lainsäädännön porsaanreikiä.

– Vanhat lait kohtelivat rikollisina sekä ihmiskauppiaita että heidän uhrejaan, jotka eivät siksi uskaltaneet kääntyä viranomaisten puoleen, hän sanoo.

Intia on jo perustanut nettisivuston jäljittämään kadonneita lapsia, ja kahdenväliset ihmiskaupan vastaiset sopimukset on allekirjoitettu Bangladeshin ja Bahrainin kanssa. Järjestysvallan edustajia on alettu kouluttaa yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa.

Englanninkielinen versio