Kolumbiassa käydään presidentinvaalit 17. kesäkuuta. Vastakkain ovat vasemmiston Gustavo Petro ja oikeiston Iván Duque. Mikäli jälkimmäinen voittaa, hallituksen ja Farc-sissiliikkeen marraskuussa 2016 solmima rauhansopimus voi olla vaarassa. Ainoita todellisia ”hyötyjiä” sopimuksen kaatumisesta olisivat asekauppiaiden lisäksi Kolumbian metsät.
Sisällissota Kolumbiassa kesti lähes puoli vuosisataa. Sissit pitivät hallussaan suurta osaa maan metsistä ja taistelujen uhka ajoi viljelijät kaupunkeihin. Samalla metsät säästyivät hakkuilta Farcin hallitsemilla alueilla.
Koskematon metsä on tutkijoiden aarreaitta
Sademetsistä kerättävällä tutkimustiedolla halutaan vaikuttaa Kolumbian ympäristöpolitiikkaan.
Rauhansopimuksen solmimisen jälkeen myös sissit muuttivat metsistä ihmisten ilmoille. Heidän lähdettyään käynnistyivät hakkuut. Jo ensimmäisenä rauhan vuonna viidakkoon raivattiin tietä laitumille, kaivoksille ja teollisuudelle. Kolumbian hallituksen mukaan metsiä hakattiin 44 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Toistaiseksi villiä luontoa riittää. Tutkijat uusi tilanne on saanut innostumaan pitkään koskemattomana olleista sademetsistä. Saadakseen kokonaiskuvan Kolumbian luonnon tilasta joukko tutkijoita on alkanut kerätä havaintojaan esimerkiksi sääilmiöistä ja eliölajien levinneisyydestä digitaaliselle alustalle.
Sekä alusta että tietoa keräävä tutkijayhteisö on nimetty PEACE:ksi (Platform for Ecological Analyses on Colombian Ecosystems). Alustalle koostetaan tietoa metsissä tehtävän tutkimusten lisäksi satelliittien ja sodan aikana kerättyjen vähäisten kenttätutkimusten tuottamasta informaatiosta.
Hyötyä muillekin tropiikin maille
Tutkijat haluavat rakentaa moniulotteisen tietokonemallinnuksen, jonka avulla voitaisiin simuloida tulevia muutoksia esimerkiksi ilmakehän ilmiöistä, metsien tilasta, tulipaloista ja eläinpopulaatioista. Tarkoitus on havainnoida myös metsiin suuntautuvan muuttoliikkeen sekä laillisten ja laittomien metsähakkuiden vaikutuksia luontoon.
Koko PEACE-hankkeen tavoitteena on kyetä ennakoimaan, miten sademetsiin kajoaminen vaikuttaa niihin ja muihin ekosysteemeihin. Kerätyn tiedon toivotaan antavan eväitä siihen, millaista maankäyttöön, vesiturvallisuuteen ja muuhun ympäristöön kohdistuvaa politiikkaa Kolumbia tulevaisuudessa harjoittaa.
Tutkijat uskovat, että heidän yrityksestään ennakoida esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia sademetsiin voisivat hyötyä myös muut trooppisen ilmaston maat.
Suojelu vie pienviljelijöiden elannon
Kolumbian ekosysteemien muutoksen ennustamista vaikeuttavat meneillään olevat muutokset ympäristössä ja yhteiskunnassa. Naturen haastatteleman ekologi Juan Posadan mukaan Kolumbian lainsäädännössä luonnon monimuotoisuus on otettu huomioon, mutta lakeja ei kunnioiteta riittävästi.
Toinen ongelma on metsittyminen sinänsä. Sisällissodan aikana noin seitsemän miljoonaa ihmistä pakeni maaseudulta kaupunkeihin. Nyt, kun he voisivat palata maatiloilleen, viidakot ovat vallanneet pellot, ja suojelusäädösten vuoksi sekä hakkuut että metsien raivaaminen maanviljelyyn on kielletty.
Suojelutoimet jättävät sadat tuhannet takaisin maatiloilleen halajavat ihmiset ilman tuloja. Suurimmalta osalta heistä puuttuvat myös omistusoikeuden todistavat dokumentit.
uutiskirje 
