Sininen talous auttaa Afrikkaa

Vuonna 2017 riittämättömät sateet ja liian suuret armeijamatoesiintymät ahmaisivat Kenian maissituotannosta 20 – 30 prosenttia. Jo tämä yksi esimerkki kertoo, että Kenian kaltaisissa Afrikan maissa pelkkä maatalous ei riitä.

Pelastajaksi on löydetty sininen talous. Sininen talous tarkoittaa kaikkea taloudellista toimeliaisuutta, joka käyttää hyödykseen vesistöjä – kalastuksesta vesivoimaan ja vesiliikenteeseen.

Sininen talous voi merkittävästi muuttaa veden äärellä asustavien yhteisöjen elämää. Maan antimien varassa eläminen tarkoittaa jatkuvaa epävarmuutta, kun viljelykelpoinen maa-ala kutistuu, tuholaiset vaivaavat ja sääolot vaihtelevat ennustamattomasti.

Rannat ja vedet hyötykäyttöön

Afrikan valtioista seitsemälläkymmenellä prosentilla joko on rantaviivaa tai ne ovat itse saaria. Kenian kansallismuseon vedenalaisen arkeologian osaston johtaja Caesar Bita kutsuukin Afrikkaa maailman suurimmaksi saareksi, jonka arvokkaat rannat ja vedet tulisi valjastaa hyötykäyttöön.

– Vaikka lännessä on Atlantti, idässä Intian valtameri, etelässä Eteläinen jäämeri ja pohjoisessa Välimeri sekä Punainen meri, Afrikassa on perin vähän laivanvarustamoja. Maailman merillä kulkevista laivoista vain alle 1,2 prosenttia on afrikkalaisomistuksessa, Bita kertoo.

Siniseen talouteen satsaaminen kohentaisi Afrikan osuutta maailmankaupasta, mutta myös lisäisi valtioiden keskinäistä kauppaa, parantaisi ruokaturvaa ja antaisi riittävästi sähkövoimaa koko mantereelle. Kansainvälisen energiajärjestön, IEA:n mukaan valtamerien uusiutuvassa energiassa uinuu huikea lupaus: sillä voisi tyydyttää peräti 400 prosenttia tämänhetkisestä globaalista energiantarpeesta.

Sama koko ei sovi kaikille

Afrikan Unioni on omaksunut sinisen talouden osaksi viisi vuotta sitten käynnistämäänsä Agenda 2063 -ohjelmaa. Myös Maailmanpankki ja YK:n kehitysohjelma UNDP suosittelevat sinistä taloutta.

– Maat eivät ole keskenään samanlaisia. Sama koko ei sovi kaikille. Jokaisen maan täytyy arvioida, mitä vesipohjaisia resursseja niillä on käytössään ja sen pohjalta tulkita sinistä taloutta itselleen järkevimmällä tavalla, riippumaton taloustutkija ja analyytikko Danson Mwangangi sanoo.

Intian valtameressä sijaitseva saarivaltio Mauritius on maailman pienimpiä maita, mutta sen aluevedet ovat mittavat. Niinpä se onkin Afrikan vahvimpia sinisen talouden maita. Se on myös asukaskohtaisella bruttokansantuotteella mitaten Afrikan vaurain valtio.

Mauritius soveltaa sinistä taloutta teollisella otteella, kuten tekee myös Etelä-Afrikka.

Toinen saarivaltio, Seychellit on ottanut talouden monipuolistamisen ja sinisen talouden niin tosissaan, että sinne on perustettu Talouden, kaupan ja sinisen talouden ministeriö. Etelä-Afrikalla on Operaatio Phakisa, kansallisen kehityksen suunnitelma, joka antaa paljon painoa siniselle taloudelle. Sen odotetaan luovan miljoona uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä ja tuovan kansantalouteen noin 12 miljardia euroa.

Goderich Beach on sierraleonelaisen Freetownin suurimpia kalasatamia. Siellä yksi ainoa moottorivene voi päivässä tuoda maihin 250 euron arvosta kalaa. Kuva: Travis Lupick/IPS

Kestävä kehitys sivuraiteella

Keniassa siniseen talouteen lasketaan merikuljetukset ja logistiikkapalvelut, kalastus ja vesiviljely, turismi ja kaivannaisteollisuus.

Tulevaisuuden lupaukset ovat mahtavia, mutta uhkiakin on.

– Tähän mennessä puhe sinisestä taloudesta on pyörinyt täysimittaisen hyödyntämisen ympärillä, jotta maat kehittyisivät nopeasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hyvin vähän on sen sijaan puhuttu kestävästä kehityksestä. Tämä on ongelma, sillä valtamerienkin resurssit ovat rajalliset. Afrikka hyötyy sinisestä maailmasta vain jos se pystyy hyödyntämisen ohella suojelemaan sitä, Caesar Bita varoittaa.