Jatkuva altistuminen ilmansaasteille voi vaikuttaa tiedonkäsittelyyn liittyviin kykyihin, esitetään uudessa yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston ja kiinalaisen Pekingin yliopiston tutkijoiden tekemässä laajassa tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui 20 000 yli kymmenvuotiasta kiinalaista ja siinä perehdyttiin osallistujien matemaattisiin ja kielellisiin valmiuksiin.
Saasteiden vaikutus kognitiivisiin toimintoihin kasvaa ihmisen iän karttuessa ja altistuksen tulokset näkyvät selvimmin kouluttamattomissa miehissä. Mahdollinen syy voi olla se, että monet heistä tekevät ja ovat tehneet ruumiillista työtä ulkoilmassa.
Tutkijoiden mukaan ilmansaasteiden epäsuora vaikutus ikääntyneiden ihmisten hyvinvointiin voi olla huomattavan suuri.
Suomessa ilmansaasteet leikkaavat ihmisten keskimääräisestä eliniästä vain hieman, Bangladeshissa lähes kaksi vuotta.
Vaikka saastuneen ilman hengittäminen ja tiedonkäsittelytaitojen heikkeneminen esiintyvät tutkijoiden mukaan yhtäaikaa, varsinaista syy-seuraus -suhdetta ei voitu osoittaa.
Tutkimuksessa mitattiin rikkioksidin, typpioksidin ja läpimitaltaan alle 10 mikrometristen pienhiukkasten määrään ilmassa alueilla, joilla tutkittavat asuivat. Hiilimonoksidin, otsonin ja suurempien pienhiukkasten määrää ei otettu huomioon.
Miljoonat kuolevat ennenaikaisesti
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan ilmansaasteet tappavat vuosittain seitsemän miljoonaa ihmistä. Lisäksi ne lisäävät riskiä sairastua Alzheimerin tautiin tai muihin dementoiviin sairauksiin.
Jo aiemmin on havaittu ilmansaasteiden vaikutus opiskelijoiden tiedonkäsittelykykyihin. Nyt julkaistussa tutkimuksessa iän ja sukupuolen vaikutukset näkyvät entistä selvemmin.
Tutkimus on tehty Kiinassa, mutta sillä on merkitystä myös maailmanlaajuisesti. Noin yhdeksän kymmenestä maailman ihmisestä hengittää saastunutta ilmaa. Vuonna 2016 niiden arvioitiin aiheuttaneen 4,2 miljoonan ihmisen ennenaikaisen kuoleman.
Maailmanlaajuisesti ilmansaasteiden arvioidaan lyhentävän elinikää noin vuodella. Siellä, missä ilma on suhteellisen puhdasta kuten pohjoismaissa ja Uudessa Seelannissa vaikutus on vähäisempi, esimerkiksi Suomessa saasteiden arvioidaan vähentävän keskimääräisestä eliniästä 0,21 elinvuotta.
Saastuneimmilla alueilla, esimerkiksi Bangladeshissa ilmansaasteet leikkaavat ihmisten keskimääräisestä eliniästä lähes kaksi vuotta.
lehti 