Lehdistönvapautta rajoitetaan monin paikoin Latinalaisessa Amerikassa. Se näkyy varsinkin yhteiskunnallisista levottomuuksista tai jyrkistä poliittisista eroista kärsivissä maissa.
– Journalismilla on keskeinen rooli demokratian vahvistamisessa alueella, vaikka mediaan kohdistuu paikoin ihmisoikeuksia loukkaavaa vainoa, uruguaylainen Edison Lanza sanoo. Hän raportoi median ja sananvapauden tilasta Yleisamerikkalaiselle ihmisoikeuskomissiolle.
Sananvapausjärjestö Committee to Protect Journalists (CPJ) pitää erityisinä huolenaiheita median vainoa Guatemalassa ja Nicaraguassa, vaalien aiheuttamaa jyrkkää kahtiajakoa Brasiliassa, humanitaarista kriisiä ja sensuuria Venezuelassa sekä tappavaa väkivaltaa Meksikossa, aluekoordinaattori Natalie Southwick listaa.
Keski-Amerikan pahin tilanne on nyt Nicaraguassa.
Meksikossa murha-aalto
Meksikossa väkivalta kiihtyi heinäkuun vaalien alla ja tänä vuonna oli syyskuun loppuun mennessä murhattu 9 journalistia. Viime vuonna surmattuja oli 12.
Vaalitaistelun aikana Meksikossa kirjattiin 146 hyökkäystä journalisteja vastaan, ja vaalipäivänä heinäkuun alussa niitä oli 32. Toimittajiin kohdistuvasta väkivallasta 99 prosenttia jää rankaisematta, Sandra Patargo toimittajien Murra pelko -verkostosta kertoo.
Yhteiskunnan ongelmista raportoivia toimittajia vainotaan Guatemalassa ja Hondurasissa, mutta Keski-Amerikan pahin tilanne on nyt Nicaraguassa, joka tukahduttaa väkivalloin hallituksen vastaista liikehdintää, Lanza kertoo.
Levottomuuksia kuvannut nicaragualainen toimittaja Miguel Ángel Gahona ammuttiin pian mielenosoitusten alettua huhtikuussa.
Korruptio arka aihe Brasiliassa
Ecuadorilaisen El Comercio -lehden kolme toimittajaa murhattiin Kolumbian rajalla maaliskuussa. Asialla oli Kolumbian Farc-sissiliikkeestä irtaantunut aseryhmä.
Eri puolilla Brasiliaa asemiehet ovat tappaneet tänä vuonna neljä radiotoimittajaa. Kaikki käsittelivät ohjelmissaan korruptiota ja poliitikkojen osuutta siinä.
Southwick muistuttaa, että toimittajien murhat ovat vähentyneet takavuosien väkivaltaisimmissa maissa, kuten Kolumbiassa, Hondurasissa ja Brasiliassa. Osasyynä voi tosin olla se, että journalistit ottavat turvattomuuden vuoksi entistä vähemmän riskejä.
Aiemmin melko vapaasti toiminut verkkomedia on joutunut yltyvän vainon kohteeksi. Southwickin mukaan tilejä on hakkeroitu ja nettisivustoja vastaan hyökätty. Meksikossa toimittajien työtä tarkkaillaan vakoiluohjelmien avulla.
Lakeja ja hakkerointia
Myös lainsäädäntöä on valjastettu sensuurin palvelukseen. Lanza mainitsee esimerkkeinä Venezuelan vihapuheen vastaisen lain ja Nicaraguan terrorismin vastaisen lain, joiden nojalla pidätetään kriittisiä kommentteja netissä julkaisseita.
Venezuelassa tutkiva nettijulkaisu El Pitazo on ollut yli vuoden hakkeroinnin ja palvelunestoiskujen kohteena, päätoimittaja César Batiz kertoo.
– Kaikki viittaa siihen, että iskujen takana on hallitukseen kytkeytyviä henkilöitä, jotka saavat tukea yksityiseltä verkko-operaattorilta, hän jatkaa. Sivuston kävijämäärä on pudonnut 12 000:een vuodentakaisesta 70 000:sta.
Sananvapausjärjestöt näkevät Latinalaisessa Amerikassa myös hyvää.
– Myönteistä kehitystä on tapahtunut Kolumbiassa, Costa Ricassa, Panamassa sekä Perussa, ja Ecuadorin uusi hallitus on lopettanut median valvonnan”, Lanza sanoo.
Hänen mukaansa maanosan pääsuuntana on demokratia ja lehdistönvapaus, vaikka ongelmia yhä löytyy.
Venezuelan lehdiltä loppui paperi
Venezuelassa ilmestyi viisi vuotta sitten 134 painettua sanomalehteä, mutta syyskuussa 2018 niistä oli jäljellä 60, joista vain puolet ilmestyy päivittäin, sananvapausjärjestö Espacio Público raportoi.
– Syynä ei ole maailmanlaajuinen median murros, vaan valtion monopoli sanomalehtipaperin maahantuonnissa ja jakelussa, järjestön johtaja Carlos Correa selittää.
Moni lehti on joutunut siirtymään pelkkään digiversioon, ja valtio rajoittaa myös niiden toimintaa monin tavoin. Uutistyötä vaikeuttaa lisäksi vaino, jota viranomaiset kohdistavat vaikkapa lääkäreihin, jotka kertovat medialle alansa ahdingosta, Correa sanoo.
lehti 