Aivan kuten presidentti Tarja Halonen totesi Ylen Ykkösaamussa (8.12.): Erilainen kulttuuri tai yhteiskunta eivät ole selityksiä maahanmuuttajien seksuaalirikoksiin. Hän otti kantaa Oulun alle 15-vuotiaisiin lapsiin kohdistuneisiin seksuaalirikoksiin, joissa epäiltyjä on ollut yhteensä kymmenen.
Maahanmuuttajataustaisten ihmisten seksuaalirikosten muuta väestöä suhteellisesti korkeampaa osuutta ei voi kuitata sillä, että kantasuomalaisten seksuaalirikoksia tai perheväkivaltaa jää ilmoittamatta poliisille ja siten tutkimatta.
Seksuaalirikokset ovat tuomittavia YK:n ihmisoikeussopimuksen mukaan. Rangaistukset vaihtelevat maasta toiseen. Suomessa on jo pitkään käyty keskustelua siitä, ovatko seksuaalirikosten nykyiset rangaistukset suhteessa tekojen vakavuuteen.
Tunnistamalla tekijät ja heidän motiivinsa voidaan myös ehkäistä – tai ainakin vakavasti pyrkiä ehkäisemään – vastaavien rikosten toistumista.
Rangaistukset ovat myös vaihdelleet tuomioistuimesta riippuen. Käytännössä rangaistusasteikosta on syntynyt mielikuva, että seksuaalirikoksista voi saada lievempiä rangaistuksia kuin omaisuusrikoksista.
Rangaistukset seksuaalirikoksista koventumassa
Eduskunta käsittelee hallituksen esitystä, joka koventaisi seksuaalirikosten rangaistuksia. Esimerkiksi törkeästä lapseen kohdistuneesta raiskauksesta voisi uuden lain mukaan saada 12 vuotta vankeutta.
Samaan aikaan käsitellään myös lakien kiristystä, jonka mukaan Suomessa törkeään rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen voidaan karkottaa aikaisempaa nopeammin. Oulussa seksuaalirikoksia on tutkittu törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä ja raiskauksena, joihin ovat syyllistyneet useat ulkomaalaistaustaiset miehet.
Hallitus on tehnyt esitykset myös turvapaikanhakijoiden karkotuksen nopeuttamisesta. Valitus tai perusteettomaksi katsottu uusi turvapaikkahakemus eivät estäisi poliisia toimeenpanemasta karkotusta.
Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan nyt tehtävillä muutoksilla pyritään estämään uusintahakemusten väärinkäyttö viivytystarkoituksessa.
Valtiojohto tuomitsi Oulun seksuaalirikokset
Oulun lapsiin kohdistuneet seksuaaliset rikokset satuttavat eninten uhreja ja heidän läheisiään. Presidentti Sauli Niinistön mukaan kyse on pahuudesta, jota vastaan on taisteltava. ”On osoitettava lujuutta, jotta kykenemme entistä tiukemmin ehkäisemään pahaa.”
Presidentti viestitti, että Suomen on oltava jatkossakin oikeudenmukainen ja turvallinen maa. Myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan”lapseen kohdistuva seksuaalirikos on epäinhimillinen teko, jonka pahuutta ei voi käsittää”.
Pääministeri korosti, että ”rikoksen uhrin kärsimystä ei voi mitenkään poistaa”, mutta oikeusvaltiossa syylliset saavat rangaistuksen etnisyydestä riippumatta.
Sipilä muistutti myös, että ”seksuaalirikosten rangaistusten on vastattava kansan oikeustajua”. Hän korosti myös, että hallitus on antanut eduskunnalle esityksen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten koventamisesta.
Taistelu pahuutta vastaan ei riitä
Sekä presidentti Niinistö että pääministeri Sipilä painottivat ”pahuuden” merkitystä. Oulun raiskaukset ovat rikoksia, joita ovat tehneet ihmiset, jotka on syytä tuomita Suomen lainsäädännön mukaisesti.
Tunnistamalla tekijät ja heidän motiivinsa voidaan myös ehkäistä – tai vakavasti pyrkiä ehkäisemään – vastaavien rikosten toistumista, sillä yksikin seksuaalirikos on liikaa.
Ensi reaktioina valtiojohdon kauhistuminen ja pöyristyminen (Mykkänen) on ymmärrettävää, mutta se ei riittävää. Mykkänen on esittänyt mahdollisuutena maahanmuuttajien sitouttamista nykyistä tiukemmin suomalaiseen arvopohjaan ja kansalaisuuslain muutokset (HS 7.12.) , jotka jäävät seuraavalle hallitukselle.
Verkostot kuntoon
Presidentti Halonen muistutti perheiden valvonnan toimivan usein paremmin kuin poliisin. Hänen mukaansa perheitä pitäisi yhdistää, jotta maahanmuuttajien kotoutuminen onnistuisi nykyistä paremmin Suomessa.
Oulun rikosten yhteydessä on noussut esiin myös se, että poliisin yhteistyö ehkäisevässä mielessä toimi koulun ja terveydenhuollon kanssa.
Poliisi tekee yhteistyötä terrorismin ehkäisemiseksi kansalaisverkostojen ja -järjestöjen kanssa. Miksi näin ei voisi tehdä myös seksuaalisten rikosten ehkäisemiseksi?
Ylilyöntien välttäminen viisasta
Oulun seksuaalirikosten selvittämisen yhteydessä syntynyt keskustelu osoittaa, että tarve rikosten ennaltaehkäisemiselle on suuri. Keskustelua on käyty, mutta ei riittävästi.
Yksi pahimmista esteistä on ollut keskustelun jakautuminen ja vastakkainasettelu. Asetelma syntyi vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden rantauduttua Suomeen. Pelot ja ja ennakkoluulot roihahtivat liekkiin, mikä on syönyt tilaa analyyttiseltä yhteiskunnalliselta keskustelulta.
Nyt perussuomalaiset pyrkivät keräämään irtopisteitä ihmisten hädällä ja hyväksikäytöllä. Puolue esittää välikysymyksen tekemistä hallituksen kyvyttömyydestä hoitaa yhteiskuntarauhaa.
Puolueen mielestä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet aiheuttavat nyt yhteiskunnallista epävakautta.
lehti 