Vasemmistoliitto lähtee eurovaaleihin rakentamaan Eurooppaa ilman pelkoa. Vaalisloganilla käydään tarkoituksella pelkoa lietsovia äärioikeistolaisia vastaan. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tähdensi maanantaina pidetyssä eurovaalikampanjan avaustilaisuudessa, että Euroopan keskeisimmät turvallisuusuhat ovat eriarvoistuminen niin jäsenmaiden sisällä kuin niiden välillä sekä ilmastonmuutos.
– Haluamme tuoda esille, että ihmisten arkeen liittyviä epävarmuuksia ja turvattomuutta ei ratkaista luomalla ihmisten välistä vastakkainasettelua, niitä ei ratkaista rasismilla. Meillä on konkreettisia keinoja ja ratkaisuja, joilla voimme sekä hillitä ilmaston lämpenemistä että luoda lisää työpaikkoja EU-tasolla, Andersson sanoi.
Konkreettinen keino on vasemmiston esittämä Euroopan ekologinen jälleenrakennusohjelma (Green new deal). Tarkemmin vasemmistoliitto avaa ekologisen jälleenrakennuksen ohjelmaansa 14.5. Ekologisella jälleenrakennuksella tarkoitetaan massiivista investointiohjelmaa, jota vaaditaan, jotta EU saadaan paitsi ekologisesti myös sosiaalisesti kestävälle pohjalle.
”Aikajänne tehdä tarvittavat ratkaisut on todella lyhyt”
– Euroopalla on pakko olla oma ekologinen jälleenrakennusohjelma. Meillä on kaksi kärkeä ylitse muiden. Se tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisesti eli otetaan huomioon ihmisten tulotaso ja otetaan huomioon alueelliset erot.
– Mutta se tehdään myös työllisyys edellä. Jos se tehdään oikein, niin väistämättä edessä oleva ilmastosiirtymä voi olla mahdollisuus luoda kestävää talouskasvua ja luoda uusia ilmastotyöpaikkoja, vasemmistoliiton eurovaaliehdokas Silvia Modig tiivisti.
Onko Eurooppa
myyjä vai ostaja
Edessä oleva muutos tarjoaa paitsi vakavan haasteen, myös sen kuuluisan suuren mahdollisuuden Euroopan unionille. Uusia investointeja vaaditaan niin liikenneinfran parantamiseen kuin myös koulutukseen, kehitykseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
– Nythän olemme siinä tilanteessa, että valitsemme, olemmeko me ne, jotka luovat uudet keinot ja ilmastoratkaisut ja myyvät ne muille. Vai odotammeko me ja ostamme ne muilta, Modig havainnollisti.
Vasemmistoliiton tavoitteena on, että Euroopan unioni on hiilineutraali viimeistään vuonna 2040 eli reilun 20 vuoden päästä. Tavoite on todella kova, mutta vaihtoehtoja ei ole.
– Aikajänne tehdä tarvittavat ratkaisut on todella lyhyt, Modig tiivisti.
Eri puolilla Eurooppaa – myös Suomessa eduskuntavaalien alla – peloteltiin, että jos Suomi alkaa kiristää omia ilmastotavoitteitaan, pakenee teollisuus muualle. Modigin mukaan tästä niin kutsutusta hiilivuodosta ei ole näyttöä. Joka tapauksessa vasemmistoliitto haluaa EU:n hiilitullit, joilla hinnoitellaan muualla tuotetut päästöt, mikäli näin ei ole tehty jo lähtöalueella.
– Hiilitullin asettaminen EU:n ulkorajalle olisi yksi keino myös tasata kilpailuasetelmaa muiden maiden kanssa, Modig sanoi.
Monta rahalähdettä investointeihin
Rahat massiiviseen jälleenrakennusprojektiin vasemmistoliitto ottaisi useista lähteistä. Yksi niistä olisi Euroopan keskuspankki, jonka roolia pitäisi Modigin mukaan muuttaa.
– EKP:n kautta voitaisiin myös rahoittaa näitä investointeja. Nyt EKP on ostanut velkakirjoja markkinoilta, kun sama raha olisi voitu käyttää esimerkiksi rahastojen kautta niin, että ne olisivat suuntautuneet esimerkiksi investointeihin, uuden luomiseen.
Tämän lisäksi tavoitteena on saada EU:hun rahoitusmarkkinavero.
– Siinä transaktioista perittäisiin pieni vero, jolla voitaisiin myös hillitä spekulatiivista kauppaa ja siten hillitä tulevia talouskuplia, Modig sanoi.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Hanna Sarkkinen huomauttaa, että koska suuryritykset ja talous toimivat ilman rajoja yhteismarkkinoilla, myös sääntelyn ja valvonnan on toimittava yli rajojen
– Haluamme nostaa vaalikeskusteluun voimakkaasti veronkierron, verovälttelyn ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumisen ja veroparatiisien sulkemisen. On arvioitu, että EU menettää vuosittain jopa 200 miljardia euroa veronkierron, verovälttelyn ja veroparatiisitalouden seurauksena.
Sarkkinen lisäsi, että suuryritysten harrastama verosuunnittelu eli verovälttely on myös terveen talouden vastaista toimintaa.
– Pienet yritykset joutuvat maksamaan verot, kun suuret kiertävät ne. Haluamme suitsia verovälttelyä esimerkiksi lisäämällä omistusten avoimuutta, luomalla yhteisen yhteisöveropohjan ja ottamalla käyttöön suuryrityksille maakohtaisen kirjanpidon.
lehti 