Aino-Kaisa Pekonen: Jokainen pandemia on uusi, eikä ole käsikirjaa, josta voisi katsoa mitä seuraavaksi tapahtuu

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) on odottanut kesälomaa ristiriitaisin fiiliksin. Hän suunnittelee rauhallista kotimaan lomaa kesämökillä Puumalassa ja kotona Riihimäellä.

– Kevät on ollut hyvin erikoinen ja raskas. Ihanaa, kun pääsee lomalle ja voi irrottautua tästä työstä, hän huokaa hyväntuulisena työhuoneessaan.

STM:ssä on varauduttu jo toiseen aaltoon. On päivitetty lainsäädäntöä, joka mahdollistaa rajoittamistoimia ilman valmiuslakien ja poikkeusolojen käyttöön ottamista.

Kansan Uutisten haastattelu on jo toinen haastattelu samana heinäkuisena päivänä. Jäljellä ovat vain paperityöt ennen lomaa.

Pekonen myöntää, että samaan aikaan siintää ajatuksissa mahdollinen koronaepidemian kakkosaalto. Koronakevään ajoittain ympärivuorokautiseksi yltyneestä työstä ei ole helppo päästää irti lomallakaan. Ministerinä on varauduttava palaamaan koska tahansa työpaikalle.

Pekonen suunnittelee rauhallista kotimaan lomaa kesämökillä Puumalassa ja kotona Riihimäellä. Vuosi sitten lomat paloivat Pekosen aloitettua sosiaali- ja terveysministerinä.

Vuoden ministerinkyyti on ollut yhtä vuoristorataa. Viime vuoden kesäkuussa aloittanut pääministeri Antti Rinteen hallitus (sd.) vaihtui Sanna Marinin (sd.) hallitukseen joulukuussa.

Osan Pekosen työajasta nielaisi viime vuoden loppupuoliskolla Suomen EU-puheenjohtajuus, joka vei hänet Brysseliin kertomaan muun muassa, miten rakennetaan hyvinvointitaloutta Suomessa ja Euroopassa.

Pekonen on tyytyväinen, että hän on saanut kuopattua aktiivimallin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asioista perhevapaauudistus on hänelle iso ja tärkeä asia.

– Onneksi saatiin sovittua hallituksen yhteiset linjat ennen koronakriisiä. Perhevapaauudistus myöhästyy, kun kaikki joutuivat keskittymään koronakriisiin, sanoo Pekonen.

”Tuntuu, että
minusta välitetään”

Alkuvuodesta Kiinan Wuhanista alkanut koronapandemia pani hallituksen kalenterin uusiksi. STM:ssä aloitettiin heti varautuminen covid-19-viruksen seurauksiin vuoden 2011 sikainfluenssan jälkeen laaditun pandemiasuunnitelman nuottien mukaisesti.

Haastattelupäivänä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotti viidestä uudesta tartunnasta. Epidemian huippu oli jo useita viikkoja takanapäin. Pari päivää aikaisemmin rakennustyömailla oli havaittu pieniä tautiryppäitä.

– Eilen olin huolissani, kun tartuntoja oli kaksikymmentäkaksi, tänään oli vain viisi, sanoo Pekonen helpottuneena.

Tartuntalukujen seuraaminen jatkuu lomallakin. Kriisistä ei niin vain pääse eroon, vaikka kansalaisetkin kiittelevät Marinin hallituksen onnistunutta koronaepidemian hoitamista.

Mielipidemittaukset kertovat laajasta luottamuksesta hallitukseen. Heinäkuun alussa Helsingin Sanomien julkaiseman (5.7.) TNS Kantarilla teetetyn mielipidemittauksen mukaan 71 prosenttia vastaajista kokee hallituksen onnistuneen paremmin kuin mikään muu hallitus viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Pekonen on saanut viestejä ”minusta tuntuu, että minusta välitetään” ja ”on tuntunut turvalliselta, kun naiset rauhallisena sanovat, että näin tehdään”.

– Ihmiset miettivät myös, mitä jos edellinen (pääministeri Sipilän) hallitus olisi tehnyt nämä päätökset.

Pekosta on hämmästyttänyt se, mitä tiukempia koronarajoituksia hallitus on antanut, sitä enemmän on tullut kiitosta. Ja päinvastoin. Rajoitusten purkamisesta ihmiset hätääntyivät ja hermostuivat.

Ikäihmiset ovat kokeneet
monin eri tavoin rajoitukset

STM:ssä pääteltiin Kiinan Wuhanin koronaepidemian seurannan perusteella koronatartunnan riskin olevan sitä suurempi mitä iäkkäämpi ihminen on, vaikkei perussairauksia olisikaan.

– Hallituksessa pohdittiin, miten voidaan suojella kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Katsottiin, että yli 70-vuotiaiden sosiaalisia kontakteja tuli rajoittaa.

Tunnolliset suomalaiset eristäytyivätkin koteihinsa hallituksen annettua suosituksen olla karanteeninomaisissa olosuhteissa ja välttää kontakteja.

– Hallituksen suositus ei tarkoittanut, etteikö voisi mennä kävelylle ja lenkkipolulla tavata ystäviä. Mutta ei ollut hyvä hetki mennä kylään tai tavata työikäisiä lapsiaan läheisesti.

Aino-Kaisa Pekonen kertoo, että hänen isovanhempansakin eristäytyivät, kuten muutkin ikäihmiset.

Rajoituksista on tullut ikäihmisiltä sekä positiivista että negatiivista palautetta.

– Osa on ajatellut, että heitä halutaan suojella. Osa käy 70-vuotiaina töissä esimerkiksi yrittäjinä, ja he ovat kokeneet rajoitukset epäreiluna ja perusoikeuksia rajoittavana toimenpiteenä.

Pekonen muistuttaa, että poikkeusolojen ja rajoitusten tarkoitus oli suojella suomalaisia ja erityisesti riskiryhmiä.

– Sen takia tuli niin tiukkoja rajoitustoimia, ja valitettavasti ohjeiden ja suositusten osalta on ollut epäselvyyksiä.

Tuntemattomaan varautumiseen
ei ole oppikirjaa

Suomi onnistui koronaepidemian torjunnassa kansainvälisestikin hyvin. Pekosella ei ole vielä vastausta siihen, mitä hän tekisi toisin, jos koronaepidemian toinen aalto tulisi.

– Nythän me tunnemme paremmin, miten virus käyttäytyy ja mitkä hoitomuodot voivat tehota. On kokeellisia lääkkeitä, ja on erilaisia keinoja, joilla voi helpottaa potilaiden tilaa, pohtii Pekonen.

– Onneksi saatiin sovittua hallituksen yhteiset linjat ennen koronakriisiä. Perhevapaauudistus myöhästyy, kun kaikki joutuivat keskittymään koronakriisiin, pohti Aino-Kaisa Pekonen KU:n haastattelussa itselleen tärkeän perhevapaauudistuksen etenemistä ennen lomalle lähtöään heinäkuun alussa. Kuva: Emma Grönqvist

Myös vuonna 2012 sikainfluenssan jälkimainingeissa päivitettyä pandemiasuunnitelmaa päivitetään STM:ssä parhaillaan koronapandemian aikaan. Valmista pitäisi olla syksyllä.

– On hirveän vaikea varautua sellaiseen, mistä ei tiedetä. Jokainen pandemia on uusi, eikä ole käsikirjaa, josta voisi katsoa mitä seuraavaksi tapahtuu, sanoo Pekonen.

Varautuminen tuleviin
pandemioihin on jo aloitettu

Asiantuntijoiden mukaan suojavarusteiden taso oli Suomessa hyvä verrattaessa sikainfluenssaa varten tehtyyn pandemiasuunnitelmaan.

Tauti lähtikin vyörymään sikainfluenssasta poiketen. Suojautumista tarvittiin huomattavasti suunniteltua laajemmin sekä terveydenhuollossa että hoivapalveluissa. Koronakriisissä tarvittiin maskien lisäksi myös essuja, visiirejä ja myssyjä. Tuossa vaiheessa maailmanmarkkinat olivat kiinni, ja maskeja oli vaikea saada.

– Siinä vaiheessa ihmiset hätääntyivät, mikä on ymmärrettävää. Oli pelottava tilanne ihmisille, kun he katsoivat, ettei suojavarusteita ole riittävästi. Etulinjasta, tehohoidosta, suojavarusteet eivät missään vaiheessa loppuneet, painottaa Pekonen.

Nyt täydennetään suojavarustevarastoja mahdollisia pandemioita varten. STM:ssä on kaikkien sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden edustuksesta koostuva LOG5-työryhmä, joka arvioi ja seuraa valtakunnallista suojavarusteiden tarvetta.

Toinen paljon puhuttanut asia on lääkkeet. Ei kukaan voinut arvata, että suomalaiset hamstraavat lääkkeitä ja vessapaperia koronaepidemian alkuvaiheessa.

Pekonen kohtasi kotikaupunkinsa Riihimäen apteekissa tyhjät särkylääkehyllyt eikä lääkkeitä saatu apteekkiin varastoista, kun koko maassa oli sama tilanne.

– Nyt lakeja on päivitetty, ettei tämä toistu. Ei ole kenenkään edun mukaista, että ihmisellä on 1,5 vuoden lääkevarannot kotonaan, kun niiden on oltava kaikkien saatavilla, Aino-Kaisa Pekonen summaa.