Tyynenmeren saarivaltiot makaavat keskellä miljoonia neliökilometrejä valtameren vesiä, mutta alueen 12 miljoonasta asukkaasta vain vähän yli puolella on vaivatta käsillään puhdasta juomavettä. Osuus on pienin maailmassa.
Yhdeksästä saaresta muodostuva Tuvalu on yksi näistä valtioista.
Tuvalun saaret ovat alavia, korkein kohta on 4,6 metriä merenpinnasta. 10 580 ihmistä asuttavat 26:ta neliökilometriä kuivaa maata. Maanpäälliset makean veden varannot ovat erittäin niukat, sillä saarilla ei virtaa jokia. Saarelaiset turvautuvat pääasiassa sadeveteen, jota juodaan ja käytetään ruuanlaittoon sekä peseytymiseen.
– Tuvalua on siunattu runsailla sateilla. Sadeveden kerääminen ja asianmukainen säilyttäminen on ollut ainoa keino turvata väestön vedensaanti, Vaitupun vesiturvallisuusprojektin projektijohtaja Uatea Salesa sanoo. Saaret ovat kuitenkin kokeneet myös sellaisia kuivia kausia, jolloin sadevesi ei ole riittänyt.
La Niña aiheutti hätätilan
Atollivaltio on erittäin altis El Niño ja La Niña -nimillä tunnetuille sääilmiöille, jotka vaikuttavat muun muassa valtameren lämpötiloihin ja sateisiin. Esimerkiksi vuonna 2011 Tuvalu kärsi niin ankarasta La Niñan aiheuttamasta kuivuudesta, että hallitus julisti hätätilan ja ulkomaiset lahjoittajat rahtasivat saarille makeaa vettä ilmateitse.
Niukkoja vesivaroja kuormittaa myös väestönkasvu. Tällä hetkellä saarilla asustaa keskimäärin 408 ihmistä neliökilometrillä. Veden kysyntä on tarjontaan nähden huikeaa.
Vesiturvan kohentaminen on Tuvalun hallituksen tärkeysjärjestyksen kärkisijoilla. Sitä varten on tutkittu myös suolan poistamista merivedestä.
– Suolanpoistolaitoksia on asennettu muutamille saarille turvajärjestelmäksi kuivuuden varalta. Suolan poistaminen on kuitenkin kallista, eikä siitä voi kestävästi tulla vaihtoehtoista veden lähdettä, Salesa toteaa.
Tiede todisti perinnetiedon
Tuvalun Vaitupu-saarelle on rakenteilla vesijohto. Saaren pohjoisosasta pumpataan pohjavettä putkien ja säiliöiden verkostoon, joka vie veden saaren eteläosan kylien 1 500 asukkaalle. Hanke huipentaa vuosien yhteistyön saaren perinnejohtajien ja alueellisen kehitysjärjestön Pacific Communityn välillä.
Pacific Communityn tekniset asiantuntijat ammensivat kylänvanhimpien perinnetiedosta ja paikansivat sen avulla vesilähteitä sekä suorittivat tutkimuksia. Tutkimusten perusteella Vaitupu-saaren pohjavesipotentiaali kartoitettiin ja mitattiin ensimmäistä kertaa.
– Tarkistimme heidän kertomansa paikat. Oli hienoa nähdä, kun tiede todisti paikallistiedon paikkansapitävyyden, Salesa sanoo.
Kun Tumaseun ja Asaun kylät vuoden 2022 kesään mennessä alkavat saada vetensä hanasta, asukkaiden elämä muuttuu monin tavoin. Terveyttä edistävän puhtauden ylläpitäminen helpottuu. Lisäksi kyläläiset saavat aikaa tuottavampaan toimintaan kuin veden kuljettamiseen teitä pitkin.
uutiskirje 