Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, opetusministeri Jussi Saramo kommentoi Twitterissä tänään julkaistua analyysiä paikallisesta sopimisesta. Teollisuuden palkansaajien Edistys-sarjan analyysissä Irti keskitetystä, kohti paikallista? Neljä myyttiä paikallisesta sopimisesta murretaan kolme myyttiä ja vahvistetaan yksi.
Saramon mukaan paikallisesti sovitaan jo nykyisin hyödyllisistä joustoista työmarkkinoilla. Sen avulla voidaan kuitenkin myös polkea palkkoja ja heikentää työehtojen yleissitovuutta. Sen vuoksi on tärkeää tietää, mistä puhutaan, kun puhutaan paikallisesta sopimisesta, hän kiittää tuoretta analyysiä.
Suomea voidaan rakentaa sosiaalisesti kestävällä tavalla vain sopimalla, Saramo kirjoittaa.
”Jos meillä siirrytään nykyistä vahvemmin kohti paikallista sopimista, sen pitää tarkoittaa työntekijöiden aseman turvaamista sekä vahvistuvaa työntekijöiden oikeuksia turvaavaa lainsäädäntöä. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi ammattiliittojen joukkokanneoikeus, sanktiot alipalkkauksesta sekä velvoite tunnustaa luottamusmies, kun sellainen on valittu”, hän esittää.
Sellaisia voisivat olla esimerkiksi ammattiliittojen joukkokanneoikeus, sanktiot alipalkkauksesta sekä velvoite tunnustaa luottamusmies, kun sellainen on valittu. 8/
— Jussi Saramo (@jussisaramo) February 22, 2021
Saramo huomauttaa, että työpaikoilla on tälläkin hetkellä vapaus sopia työehtosopimusta paremmista työehdoista. Työehtosopimus tarjoaa perälaudan, joka estää epäterveen palkkojen sekä työehtojen polkemisen ja vahvistaa siten Suomea korkean tuottavuuden maana, joka kilpailee osaamisella.
”Kun paikallista sopimista halutaan lisätä, vaatimukset kohdistuvat usein työehtosopimuksen tason alittamiseen ja siksi työntekijöiden mahdollisuus sopia oikeudenmukaisista työehdoista on taattava kaikissa tilanteissa.”
”Ei työllisyyden ihmelääke”
STTK suhtautuu myönteisesti paikallisen sopimisen edistämiseen hallitusohjelman mukaisesti eli työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Paikallisen sopimisen lisäämiseksi on vastapainoksi huolehdittava luottamusmiesten asemasta sopijapuolena.
Teollisuuden palkansaajien tilaama selvitys osoittaa STTK:n mielestä, että väitteet paikallisen sopimisen työllisyyttä vahvistavasta vaikutuksesta eivät näytä pitävän paikkaansa.
– Myös OECD:n tutkimuksen mukaan hajautettu työmarkkinajärjestelmä on yhteydessä pikemminkin matalampaan työllisyyteen ja korkeampaan työttömyyteen. Parhaan työllisyyden tuottaa ennen kaikkea koordinoitu työmarkkinajärjestelmä, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.
Työllisyyden ihmelääkkeeksi paikallisesta sopimisesta ei Lainàn mukaan ole.
Työsuhteessa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Jos paikallinen sopiminen lisääntyy ilman, että vahvistetaan työntekijäpuolen edellytyksiä toimia tasavertaisena sopijaosapuolena, työntekijöiden suojan tarve ei vähene vaan pikemminkin kasvaa.
– Paikallinen sopiminen ei voi tarkoittaa työntekijöiden näkökulmasta heikennyksiä ja työnantajan työnjohto-oikeuden vahvistamista, Lainà kiteyttää.
lehti 