Pari viikkoa sitten minuun otti yhteyttä Amina – nimi on muutettu henkilön turvallisuuden vuoksi– hän oli peloissaan, sillä vielä pari vuotta sitten hän avusti suomalaista mediaa. Hän kysyi, voiko Suomen valtio auttaa häntä, jos Taleban valtaa Kabulin.
Taleban uhkaa Aminaa kuten muitakin tässä jutussa haastateltuja, sillä kaikki he ovat olleet toimittajia, tehneet töitä ulkomaalaisille ja kaiken lisäksi he ovat naisia, eikä Taleban hyväksy naisten työntekoa.
Samira Hamidi on Afganistanin naisverkoston (Afghan Women’s Network) entinen johtaja, mutta aloitettuaan Amnesty Internationalilla Etelä-Aasiaan alueen kampanjajohtajana hän on muuttanut Sri Lankaan, eikä hänen tarvitse pelätä välitöntä uhkaa, vaikka kritisoisikin Talebania. Samira tosin kritisoi myös Yhdysvaltoja ja Eurooppaa.
Turvallisuustilanne on katastrofaalinen.
– Kansainvälisten joukkojen vastuuton vetäytymisilmoitus ja rauhanprosessin ajautuminen umpikujaan ovat johtaneet väkivaltaisuuksien lisääntymiseen kaikkialla Afganistanissa, hän sanoo.
– Naisten tilanne on muuttunut nopeasti. Alueilla, joissa talebanit ovat ottaneet vallan, naiset ja tytöt ovat jälleen kerran menettäneet vapautensa. Taleban vaatii sharia-lain noudattamista. Naisaktivisteja ja toimittajia uhkaillaan ja tilanne on pelon ja levottomuuden sävyttämä, sillä naiset ovat menettämässä kaiken, mitä he ovat saavuttaneet viimeisten 20 vuoden aikana.
– Naiset eri puolilla maata ovat kuitenkin edelleen liikkeellä, he vaativat väkivallan lopettamista ja pyytävät tulitaukoa, Samira Hamidi painottaa.
”Lännen sätkynuket”
Yhdysvaltojen nopea lähtö aiheutti valtatyhjiön, jonka Taleban nopeasti täytti. Se piti jo valmiiksi hallussaan laajoja alueita maaseudulla. Kansainvälisten joukkojen lähdettyä se on nopeasti vallannut ensin pienempiä kyliä ja kaupunkeja, monia raja-asemia ja tärkeän kehätien. Nyt se on ottanut haltuunsa jo maakuntien pääkaupunkeja, ja jos ihmettä ei tapahdu, on vain ajan kysymys, että se hyökkää Kabuliin.
– Jos kansainvälinen yhteisö ja erityisesti Yhdysvallat eivät painosta Talebania, se voi tehdä Afganistanista katastrofin! Samira Hamidi sanoo.
– Monet naiset ja tytöt ovat puhuneet avoimesti ja tuominneet talebanien hallinnon, sen väkivaltaisuuden ja julmuuden ihmisiä, erityisesti naisia kohtaan. Jos Taleban ottaa Kabulissa vallan, nämä naiset ja tytöt ovat vakavassa vaarassa. Heidät voidaan helposti tunnistaa ja heitä voidaan vahingoittaa. Talebanit kutsuvat naisaktivisteja lännen sätkynukeiksi, jotka ansaitsevat rangaistuksen.
Samira Hamidin mukaan erityisesti jokainen afgaaninainen, joka on työskennellyt kansainvälisten järjestöjen, suurlähetystöjen, tiedotusvälineiden tai ihmisoikeusjärjestöjen kanssa missä tahansa työssä, on vaarassa.
Ahdistava todellisuus
– Olen valmistunut Kabulin yliopiston journalismin laitokselta. Olin suunnitellut jatkavani opintojani, mutta jos Taleban tulee valtaan, se ei ole mahdollista. En edes tiedä, saisinko elää, koska olen tehnyt töitä mediassa ja olen aina kirjoittanut heitä vastaan, ahdistuneen oloinen Bita – nimi on muutettu nuoren naisen turvallisuuden vuoksi – kertoo.
– Tällä hetkellä olen töissä kansainvälisen yrityksen palveluksessa enkä tee töitä toimittajana, mutta mieheni on tälläkin hetkellä median palveluksessa. Pelkäämme molemmat henkemme puolesta. Meillä ei ole suunnitelmaa, mutta emme voi jäädä tänne. Meidän täytyy löytää keino olla elossa, olla turvassa!
– Taleban on demokratian vihollinen, median vihollinen, aktiivisten naisten vihollinen!
– Turvallisuustilanne huononee päivä päivältä, ja sen vuoksi yhä useammat yritykset sulkevat ovensa ja ihmiset menettävät työnsä. Myös oma työnantajani on lähtemässä.
Terrori leviää
Bitalla on sukulaisia Takharissa ja Kunduzissa, jotka molemmat ovat Talebanin kontrollissa. Bita kertoo, miten haltuunsa ottamillaan alueilla Taleban estää tyttöjä ja naisia menemästä kouluun ja naiset eivät saa lähteä kodeistaan ilman, että heidän seurassaan on mahram – aviomies tai muu miessukulainen.
– Ihmiset pakenevat, Kunduzin maakunnassa asuva kälyni on jo yli kuukausi sitten jättänyt kotinsa ja tullut Kabuliin. Hän on hyvin peloissaan ja hermostunut. Hänen miehensä on yhä Kunduzissa, sillä hänellä on työpaikka siellä.
– Taleban kiristää alueen siviileiltä rahaa, ja vaatii perheitä maksamaan 10 000 afgaania (noin 100 euroa) tai antamaan yhden perheen pojista sotimaan Talebanin riveissä.
– Sukulaiseni, joka elää Takharissa kertoi, että Taleban vaatii jokaista perhettä antamaan yhden tyttäristään Talebanille, Bita kertoo.
Talebanin valtaamilta alueilta on raportoitu naisten hyväksikäytöstä ja pakkoavioliitoista. Amina kertoo kirjeestä, jossa Taleban vaatii kylän vanhimpia ja moskeijoiden imaameja keräämään listan yli 15-vuotiaista naimattomista tytöistä ja alle 45-vuotiaista leskistä, jotta heidät voitaisiin naittaa Talebanin taistelijoille ja opettaa heille ”oikeaa” islamia.
– Tämä on vaarallinen tapa käyttää naisia sota-aseena. Kansainvälisen yhteisön on painostettava Dohassa toimivia talebaneja lopettamaan välittömästi nämä julmuudet ja toimet, jotka lisäävät pelkoa naisten ja tyttöjen keskuudessa, Samira Hamidi toteaa.
Taleban ei ole muuttunut
Bita on menettänyt täysin luottamuksensa presidentti Ashraf Ghaniin, joka on viime aikoina ollut hyvin vähän julkisuudessa.
– Pakistan, Iran ja muutamat muut tukevat Talebania, Ghanin pitäisi puhua YK:lle tästä ja pyytää tukea kansalleen, Bita sanoo.
Sen sijaan Ghani oli suostunut vapauttamaan 5000 Taleban-vankia Talebanin ja Yhdysvaltojen välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti. Nyt nuo 5000 vankia ovat takaisin Talebanin riveissä valtaamassa kyliä ja kaupunkeja Talebanin kontrolliin. Toisaalta Taleban on ilmoittanut, ettei rauhaa tule niin kauan kuin Ghani on presidentti.
Bita ei usko, että Taleban suostuu myönnytyksiin; ainoa kieli, mitä Taleban ymmärtää on väkivallan kieli. Hän pyytää kertomaan, että afgaanit ovat väsyneitä sotaan, mutta Taleban ei vakuutteluistaan huolimatta ole muuttunut.
– Todisteet osoittavat, että Taleban ei ole muuttunut ja että he vastustavat edelleen naisia ja koulutusta. He ajattelevat, että naiset ovat heidän omaisuuttaan ja että he voivat tehdä heille mitä haluavat.
– Menin naimisiin muutama kuukausi sitten, mutta olen huolissani lasten tulevaisuudesta Afganistanissa, joten päätimme mieheni kanssa, ettemme hanki tässä tilanteessa lapsia. Minä ja mieheni olemme avarakatseisia ihmisiä ja uskomme demokratiaan. Olemme tehneet työtä talebanien vääriä roolimalleja, tietämättömyyttä ja huonoa politiikkaa vastaan, mutta talebanien tulo tuhoaa kaiken, mitä olemme saavuttaneet.
Työtä viimeiseen hetkeen asti
Najiba Noori on 26-vuotias videojournalisti AFP:llä ja itsenäinen dokumentintekijä. Jokin aika sitten räjähti valtava autopommi puolustusministeri Bismillah Khan Mohammadin kodin ulkopuolella. Isku tapahtui aivan lähellä AFP:n toimitusta, jossa Najiba oli töissä.
– Se oli massiivinen räjähdys, koko rakennus vavahti. Jouduin jäämään koko yöksi toimistolle, sillä räjähdykset ja ammuskelu jatkuivat monta tuntia, kun hyökkääjät ja turvallisuusjoukot ottivat yhteen. Aamulla menin kuvaamaan räjähdyspaikkaa, Najiba kertoo.
Virallisen ilmoituksen mukaan Talebanin hyökkäyksessä kuoli kahdeksan ihmistä ja yli 20 loukkaantui. Myös neljä hyökkääjää kuoli. Najiba tosin uskoo, että kuolleita oli enemmänkin, sillä räjähdys oli tehnyt hirveää jälkeä. Kuolleiden lukumäärää ei aina kerrota totuudenmukaisesti.
Najiba uskaltaa esiintyä omalla nimellään, sillä AFP:n toimittajana hän on jo valmiiksi Talebanin tappolistalla. Hän toivoo voivansa lähteä Afganistanista, jos Kabul ei pysty enää puolustautumaan Talebanin hyökkäyksiltä.
Jokin aika sitten Najiba uskoi, että Kabul kestäisi ainakin muutaman kuukauden vielä. Nyt tuo usko alkaa olla mennyttä. Hän kertoo, että monet hänen ystävistään, joilla vain oli mahdollisuus, ovat jo lähteneet.
Najiba oli suunnitellut auttavansa myös vanhempansa ja veljensä Iraniin turvaan ennen omaa lähtöään. Hänen mukaansa Iran ei kuitenkaan enää myönnä viisumeita afgaaneille.
Toivon mahdollisuus
Onko Kabulin kohtalo sitten sinetöity, onko Talebanin voitto vääjäämätön?
– Sinä yönä, kun puolustusministerin kotiin hyökättiin, ihmiset raivostuivat Talebanille. He tulivat katoille ja kaduille laulamaan, sadat ihmiset huusivat kuolemaa Talebanille, he huusivat ”Kauan eläköön turvallisuusjoukot” ja ”Allahu akbar, Jumala on suuri”! Koko kaupunki täyttyi heidän huudoistaan.
– Taleban raivostui ihmisten reaktiosta, kiiruhti ilmoittautumaan iskun tekijäksi ja haukkui ihmisiä, jotka vastustivat heitä, Najiba kertoo.
Talebanien edustaja kuvaili Kabulissa tehtyä hyökkäystä ”kostoiskujen alkamiseksi” ja haukkui mielenosoittajia ”amerikkalaisten orjiksi” ja ”maallistuneiksi”.
– Jos ihmiset pitävät yhtä, jos eri etniset ryhmät pitävät yhtä kuten he tuona yönä pitivät, ja ihmiset menevät ja taistelevat, liittyvät vapaaehtoisiin miliisijoukkoihin, meillä on vielä toivoa! Najiba vakuuttaa, mutta toteaa myös, että koska kansainväliset joukot eivät enää tue Afganistania, tämäkin toivo on hyvin hauras.
Kirjoituksen lähteinä on käytetty haastattelujen lisäksi seuraavia artikkeleita:
Lynne O’Donnell 2021. As Taliban Expand Control, Concerns About Forced Marriage and Sex Slavery Rise, Foreign Policy, 23.7.2021
Lynne O’Donnell 2021. A Taliban Victory Would Be ’The Return of a Dark Age for Afghanistan’ Foreign Policy, 28.7.2021
Lynne O’Donnell 2021. ’The Taliban Have Not and Will Not Ever Change’, Foreign Policy, 3.8.2021
Christina Goldbaum 2021. Taliban Claim Responsibility for Major Attack in Afghan Capital, The New York Times, 4.8.2021.
Juttuun päivitetty 16.8. Samira Hamidin titteliksi Amnesty Internationalin Etelä-Aasian alueen kampanjajohtaja.
uutiskirje 
