Valko-Venäjän itsevaltaisen johtajan Aljaksandr Lukašenkan tavoitteena Puolan rajakriisissä on lyödä rakoja EU:n riveihin ja painostaa sitä kautta unionia luopumaan Valko-Venäjään kohdistuvista pakotteista. Näin arvioi STT:lle Ulkopoliittisen instituutin (UPI) Venäjän ja Valko-Venäjän sisäpolitiikan tutkija Kristiina Silvan. Pelkästä kostosta ei hänen mukaansa ole kyse.
– Kyllä tämä liittyy EU:n talouspakotteisiin. (…) Itse näen, että pelkkä kosto ei perustelisi näin laajaa operaatiota. Kyse on siitä että Valko-Venäjä yrittää painostaa EU:ta jäädyttämään pakotteet ja luoda jonkinlaista hajanaisuutta EU:n sisällä, jotta EU:n sisällä syntyisi vastustusta pakotteille, tutkija arvioi.
Silvanin mukaan vaikutus saattaa kuitenkin olla päinvastainen, sillä rajakriisi voi myös vahvistaa EU:ta sisäisesti. Tästä on näkynyt merkkejä ainakin poliittisessa retoriikassa, kun EU:n kanssa oikeusvaltiokysymyksissä riitaantuneelle Puolalle vakuutetaan nyt EU:n suunnalta solidaarisuutta.
– On mahdollista, että näin kylmäävä peli kääntää kovien pakotteiden kannalle sellaisetkin EU-maat, joita Valko-Venäjän sisäpoliittiset ihmisoikeusrikkomukset eivät ole hetkauttaneet, ja Lukašenkan uholla on päinvastainen vaikutus. Voi olla, että maahanmuuton aseellistaminen on niin iso ”faux pas” (etiketin rikkomus), että se luokin yhtenäisyyttä EU:n sisällä.
Lukašenkan asema näyttää vahvalta Valko-Venäjällä
Tutkijan mukaan Lukašenka on poliittisesti taitava peluri lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkän aikavälin seurauksia Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja ei välttämättä osaa arvioida. Lukašenkan seuraavaa peliliikettä on myös vaikea ulkopuolisten ennustaa.
– Voi olla, että huomenna heräämme ja rajalle ei olekaan ketään, tai sitten siellä on entistä enemmän ihmisiä. Avoimista lähteistä voi olla vaikea tulkita, mihin tilanne on kehittymässä, Silvan arvioi.
Valko-Venäjällä Lukašenkan asema on Silvanin mukaan sisäpoliittisesti vahva – ainakin näennäisesti. Oppositio on tehokkaasti nuijittu maanrakoon viime vuoden protestiaallon jälkeen.
– Mitään julkista oppositioliikettä ei ole. Kaikki toisinajattelijat ovat joko maanpaossa, vankilassa tai niin visusti maan alla, ettei siitä näy pihaustakaan ulospäin. Toisaalta protestimieliala on pysynyt korkealla, ihmiset eivät edelleenkään hyväksy Lukašenkaa presidentiksi ja osoittaisivat mieltänsä, jos sillä ei olisi niin hirveitä seurauksia.
Venäjän rooli ei ole yksiselitteinen
Muun Euroopan silmissä Valko-Venäjä näyttäytyy usein Venäjän satelliittivaltiona ja Lukašenka presidentti Vladimir Putinin marionettina. Tämän ajattelutavan kaikuja kuultiin Puolan pääministerin Mateusz Morawieckin puheessa parlamentille tiistaina, kun hän syytti Venäjän Putinia rajakriisin suunnittelusta.
Suomalaistutkijan mukaan Valko-Venäjän ja Venäjän suhde ei kuitenkaan ole näin yksiulotteinen. Vaikka Valko-Venäjä onkin pitkään ollut Venäjän päädyssä sen liittolaisena, maa on säilyttänyt oman pelivaransa, ja Lukašenka on saanut toimia myös itsenäisesti.
– Vähän liian nopeasti jotkut ovat hypänneet johtopäätökseen, että kaiken takana on Venäjä. (…) Valko-Venäjän poliittinen eliitti on uskollinen ennen kaikkea Lukašenkalle, ei Putinille.
Puolan pääministerin kommentteja hän pitää osittain sisäpolitiikkana.
– Eihän Puolan pääministeri voi näyttäytyä tietämättömänä. Väite on myös siinä mielessä totta, että ilman Venäjän tukea Lukašenka tuskin olisi uskaltanut lähteä tällaiseen operaatioon tai olisi enää ylipäätään vallassa.
”Olisi hienoa, jos tästä tulisi herätys EU:lle”
Avoin kysymys kuitenkin Silvanin mukaan on se, onko Venäjä päättänyt että kriisiä lähdetään systemaattisesti eskaloimaan, vai onko päätöksen takana vain Lukašenka itse. Vaikka Valko-Venäjä on riippuvainen Venäjän tuesta, suhde ei tutkijan mukaan ole yksipuolinen.
– Tavallaan myös Venäjä on riippuvainen Lukašenkasta. Jos häntä ei olisi, voisi Valko-Venäjän tilanne olla ennalta-arvaamaton, mikä olisi Venäjälle kauhistus.
Venäjälle voi myös olla hyötyä rajakriisin lietsomisesta.
– Venäjälle on hyvä, jos EU on hajanainen. (…) Venäjän näkökulmasta on herkullista osoittaa lännen tekopyhyys mitä tulee pakolaisten oikeuksien kunnioittamiseen.
Tutkijan mukaan EU:n kannattaisikin herätä korjaamaan maahanmuuttopolitiikkansa ongelmia.
– Olisi hienoa jos tästä tulisi herätys EU:lle. Valko-Venäjää ei hetkauta, jos naiset ja lapset kuolevat rajalla, mutta EU:lle se on iso asia. Jos ja kun EU:n vahvuuksia ovat arvot ja pehmeä valta, olisi hirveän harmillista, jos EU hylkäisi ne. Se olisi iso voitto Valko-Venäjälle, Venäjälle ja muilla autoritaarisille maille.
uutiskirje 