Vasemmistoliiton suomussalmelainen kansanedustaja Merja Kyllönen, 47, asettuu ehdolle europarlamenttivaaleihin. Vaalit käydään kesäkuussa.
Kyllönen toimi europarlamentaarikkona yhden kauden eli 2014–19. Hän oli ehdolla myös viime eurovaaleissa. Tuolloin hän kuitenkin kertoi, ettei ottaisi europarlamenttipaikkaa enää vastaan, jos tulisi valituksi. Kyllönen perusteli tuolloin päätöstään perhesyillä.
– Tilanteen kotona muututtua koen, että kokemuksellani olisi edelleen käyttöä monien muutospaineiden keskellä elävän Euroopan päätöksenteossa, Kyllönen sanoo nyt KU:lle.
”Rauhan rakentamisen Eurooppa ei saa kadota sotatalouden jalkoihin.”
– Ryskähommiin tottuneelle, väsymättömälle neuvottelijalle, Suomellekin tärkeiden asioiden edistäminen Euroopan sydämessä tuntuu luontevalta.
Vuoden 2019 vaaleissa europarlamenttiin valittiin vasemmistoliiton listoilta helsinkiläinen entinen kansanedustaja Sylvia Modig. Hän puolestaan on nyt kertonut jäävänsä pois perhesyistä.
Alueille rahoitusta
Kyllönen haluaa saada pohjoisen ääntä kuuluviin Brysselissä. Hän puhuu alueiden politiikasta.
– Alueiden tuki kaipaa päivitystä. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan synnyttämien rahoitusmuutosten kautta Itä- ja Pohjois-Suomesta katosi merkittävä osa aluerahoituksesta, Kyllönen sanoo.
Hän toteaa, että Euroopan unionissa aluepolitiikka on vahvasti esillä.
– Se tarkoittaa muun muassa aluekehityksen vahvaa tukemista niin, että kaikki alueet Euroopassa voisivat kehittyä niin sosiaalisesti, koulutuksellisesti kuin teknologian, elinkeinoelämän ja liikenteenkin saralla. Alueiden politiikka on minulle politiikkaa, jossa myös heikommin kehittyneet alueet ovat kehitystyössä mukana.
Entinen liikenneministeri puhuu myös liikenteestä ja logistiikasta.
– Euroopan liikennekartan tasapaino, pohjoinen ulottuvuus on edelleen liian pienellä painoarvolla. Tulevaisuuden huoltovarmuuden turvaamisen on näyttävä myös myös logistisen ketjun kattavuutena, hän painottaa.
Sota vaikuttaa Eurooppaan
Kyllönen perää talouspolitiikan kestävää kehitystä, jossa huomioidaan myös luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastopolitiikan toimiva taakanjako ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Hän puhuu myös turvallisuuspolitiikasta.
– Sota vaikuttaa merkittävästi myös Euroopan tulevaisuuteen, ja puolustuspolitiikan muutos painaa talouden vaakakupissa. Turvallisuuden laaja tilannekuva on palautettava. Sodan rinnalla on muitakin riskejä, joihin on vastattava. Rauhan rakentamisen Eurooppa ei saa kadota sotatalouden jalkoihin, hän arvioi.
– Niitä riskejä ovat Ilmastonmuutos, luontokato, ympäristötuhot, pandemiariskit, eriarvoistumisen kasvu jäsenmaissa.
Kyllönen puhuukin myös sosiaalisten oikeuksien puolesta.
– Oikeudenmukaiset työolot, sosiaalinen suojelu ja osallisuus pitää saada takaisin työlistalle. Se sisältäisi myös lasten, nuorten, ikäihmisten ja omaishoitajien aseman parantamisen koko EU:n alueella.
Vahvempaa demokratiaa
Kyllösen mielestä EU:ssa komission valta kasvaa liian suureksi.
– Demokratian äänen on kuuluttava vahvemmin. Läheisyysperiaate unohtuu, kun lainsäädäntö muuttuu entistä yksityiskohtaisemmaksi, hän sanoo.
Hän muistuttaa siitä, että EU:sta tulee entistä isompi osa kansallista lainsäädäntöä.
– Brysseliin tarvitaan vahva tiimi vaikuttamaan. Siellä ei lepäillä laakereilla, vaan toimitaan aktiivisesti.
Kyllönen on eduskuntaan palattuaan kaivannut Brysselin työyhteisöä, josta pitkälti puuttuu hallituksen ja opposition vastakkainasettelu.
– Verkostoitumalla ja tekemällä kovasti töitä voit saada paljonkin aikaan riippumatta siitä, mistä maasta tulet tai mitä poliittista ryhmää edustat, hän kiittää.
– Kotimaassa käytetään tyhjän paljon aikaa keskinäiseen kinasteluun ja riitelyyn aikana, jolloin haasteet ovat mittaluokaltaan sellaisia, että kaikki yhteistyö olisi enemmän kuin tarpeen.
Euroopan parlamentin vaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta 2024. Ennakkoäänestys kotimaassa 29.5.–4.6.2024.
lehti 