KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Paavo Lipponen vaalii avointa demokratiaa

Kuva: Lehtikuva/ Jussi Helttunen

Sosialidemokraattien presidenttiehdokas Paavo Lipponen on huolissaan Suomen suunnasta. Ja aikoo tietenkin voittaa vaalit.

UP/Kari Leppänen
14.10.2011 8.05
Fediverse-instanssi:

Mitä tulee mieleen?

Mitä seuraavat sanat tuovat ensimmäiseksi mieleenne, Paavo Lipponen?

Markkinaliberalismi? Sille tarvitaan vastapaino.

Tulopolitiikka? Ajankohtaista, jos vain päästään eroon oikeaoppisuudesta nimenomaan työnantajapuolella.

ILMOITUS
ILMOITUS

Sosialismi? Sen ydin on tasa-arvo.

Kapitalismi? Järjestelmä, jonka kanssa pitää tulla toimeen, mutta joka vaatii vastapainokseen vahvan yhteiskunnan.

Venäjä? Hyvä naapuri.

Ruotsi? Meidän rakas veljemme.

Yhdysvallat? Elinvoimainen kansakunta.

Nato? Realiteetti.

Maaseutu? Tärkeä kaikille suomalaisille.

Kuopio? Kotkaapunti. Se pitää sanoa nimenomaan savoksi, sillä kotikaupunkini on Helsinki.

Ydinvoima? Tärkeä energiavalikoimassa.

Tuulivoima? Kehitettävä energiavaihtoehto.

Presidenttipeli? Tästä tulee paljon hauskaa.

Kun Paavo Lipponen ryhtyi vuonna 2009 tavoittelemaan Euroopan presidentin virkaa, hän ilmoitti Indiana Jones -elokuvaa mukaillen kyseessä olevan The Last Crusade, Viimeinen ristiretki.

Se ei kuitenkaan jäänyt Lipposen komean poliittisen uran päätepisteeksi. Nyt hän on kaikella tarmolla mukana presidentinvaalissa SDP:n ehdokkaana. Tarkoitus on voittaa vaalit.

– Ei voi jäädä passiiviseksi tässä tilanteessa. Jos lähtee ehdokkaaksi, pitää olla tehtävä, perustelee Lipponen mielenmuutostaan.

Lipposella on tehtävä. Hän on huolissaan Suomen suunnasta. Suomi on pidettävä aktiivisena ja rakentavana toimijana Euroopan unionissa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla.

– Emme saa vetäytyä ja eristäytyä. Sellaistakin linjaa on tarjottu.

Suomen asenneilmastossa Lipponen näkee ikävää kehitystä. Vähemmistöihin käydään kiinni, ainakin suusanallisesti, jos ei muuten.

– Huono käytös ja vihamielinen asenne vähemmistöjä kohtaan ovat nykyään liian hyväksyttyjä.

Lipponen haluaa vaalia kansakunnan eheyttä, jonka pohjana on vahva demokratia, ihmisoikeudet ja avoimuus. Ne ovat olleet Suomen menestyksen perusta.

– Nuorisolle pitää antaa näköala tulevaisuuteen, että tässä maassa voi rauhassa elää, asua ja tehdä työtä suomalaisena, oli tausta mikä tahansa.

Perussuomalainen harha

Huonon ilmapiirin oireisiin kuuluvat Lipponen mukaan demokratiaa väheksyvät puheet, ahdasmielisyys ja maahanmuuttajavastaisuus. Tällaiset asenteet eivät suinkaan saaneet kansan tukea kevään eduskuntavaaleissa, Lipponen tähdentää.

– Tässä on tietynlainen harha. Perussuomalaiset samaistetaan koko kansaan, vaikka he ovat vähemmistö. Häntä ei saa heiluttaa koiraa, kuten nyt näyttää tapahtuvan.

Lipposen mielestä mennään metsään, jos vaalituloksen perusteella perussuomalaiset saisivat näyttää kansakunnan suunnan.

– Heillä ei ole mitään suuntaa, ei muuta kuin umpikuja.

Lipponen on kuitenkin ulkomailla televisio- ja lehtihaastatteluissa puolustanut perussuomalaisia.

– Olen sanonut, että kyseessä ei ole äärioikeistolainen liike, vaan ensi sijassa protestiliike. Sellaisena se tulee ottaa, ja ottaa vakavasti.

Puolueessa kuitenkin esiintyy äärioikeistolaisuutta ja siihen on Lipposen mielestä korkea aika tehdä selvä pesäero.

– Vetääkö puoluejohtaja Timo Soini ja perussuomalaisten enemmistö selvän eron äärioikeistoon? Vielä sitä ei ole nähty, Lipponen oudoksuu.

– Äärioikeistoa ei voi hyväksyä mihinkään. Kysymys on nyt siitä, hallitsevatko he jo nyt perussuomalaista puoluetta. Täytyy sanoa, että ei hyvältä näytä.

Lipposen mielestä perussuomalaisille pitää avata rakentava näköala olla mukana ratkaisemassa isänmaan ongelmia.

– Suomalaisia pitää koota aktiiviseen kannanottoon demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta ja vähemmistöjen turvan puolesta. Tarvitaan kansanliikettä näiden arvojen ympärille. Siitä on nyt perimmiltään kysymys.

Presidentille riittää tekemistä

Perustuslaki tulee syksyn aikana eduskunnan toiseen käsittelyyn. Paavo Lipponen ei ole vähimmässäkään määrin huolissaan presidentin vallan kaventumisesta.

Hänelle sopii, mitä eduskunta päättää. Presidentin ei tarvitse kärsiä tekemisen puutetta.

– Ei tule mieleenkään jäädä pohtimaan pitäisikö presidentin, hallituksen tai pääministerin saada lisää valtaa. Työtä riittää kaikille ja sitä on valtavasti.

Lipponen korostaa instituutioiden työnjaon luontevuutta ja joustavuutta.

– Jos instituutioissa toimivat ihmiset ymmärtävät, että keskinäinen kunnioitus on kaiken yhteistoiminnan perusta, löytyy myös yhteistoiminnan kulttuuri.

Uudistuvassa perustuslaissa presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Myös Eurooppa-politiikassa presidentille löytyy paikka.

– Eurooppa-politiikka on hallituksen asia. Mutta kun on kysymys Euroopan kehittämisen suunnasta tai juridisesti perussopimuksen muutoksesta, silloin presidentti on mukana.

Globalisaation nykyisessä vaiheessa Suomen, ja presidentin etunenässä, on Lipposen mukaan oltava aktiivinen vaikuttaja.

– Globaalit instituutiot, ennen kaikkea taloudelliset, ovat muotoutumassa uudelleen. Presidentin on oltava siinä linjassa, jossa pyritään turvaamaan Suomen etuja ja vaikutusvaltaa.

Tarvitaan selkeä linja

Euroopan velkakriisin selättämiseksi Lipponen haluaa EU- ja euromailta selkeitä poliittisia päätöksiä, jotka pohjautuvat parlamentteihin ja hallituksiin.

– Demokratiassa kaikki palautuu aina parlamentteihin ja hallituksiin. Siellä se vastuu lopulta on ja siellä se on kannettava.

– Pitää päättää korkeimmalla poliittisella tasolla, mihin suuntaan halutaan mennä. Halutaanko pitää unioni ja euro koossa?

Markkinavoimia voi Lipposen mielestä aina arvostella, mutta ne tarvitsevat poliittisilta päättäjiltä selkeän linjan, jotta luottamus palautuu.

Lipponen pitää turhana huolta EU:n ”liittovaltiokehityksestä”. Siihen suuntaan ei olla menossa, pikemminkin päinvastoin.

– On menty suuntaan, joka ei ole pelkästään myönteinen.

Nyt mennään suurten jäsenmaiden vetovastuulla. Päätökset tapahtuvat paljolti kulissien takana, eikä se ole kovin läpinäkyvää.

EU:n komissiota, jossa pienilläkin mailla on sananvaltaa, on työnnetty syrjään keskeisestä päätöksenteosta. Lipposen mielestä olisi parempi, että vetovastuu on selkeillä instituutioilla selkeine valta- ja vastuusuhteineen ja päätöksentekosääntöineen.

Tunarointia EU:ssa

Lipposen kahdella hallituskaudella (1995–2003) muodostui Suomen linja Euroopan unionissa. Mentiin tiiviisti mukaan vaikuttamaan aina ytimiin asti. Lipposen mielestä tällä linjalla on pysytty.

– Hieman kyllä ihmettelen oltuani kahdeksan vuotta poissa, että kaikki se tunarointi mitä sinä aikana Euroopan unionissa on harjoitettu, pannaan minun tililleni.

– En tarkoita, että Suomi olisi tunaroinut, vaan että siellä on tunaroitu, Lipponen täsmentää.

Lipposta hieman harmittaa, että erityisesti keskustassa hänen syykseen luetaan velkakriisistä juontuvat EU:n ja Suomen nykyiset ongelmat.

– Keskusta oli kahdeksan vuotta vallassa. Miksi he ovat sallineet tällaisen kehityksen? Mitä varten he olivat vallassa, jos eivät mitään tehneet?

Saksan vasalliksi?

Lipposen mielestä vahvalle unionille ja eurolle ei ole vaihtoehtoa. Jos hajoamisilmiö päästetään liikkeelle, Suomi jää jalkoihin, Lipponen ennustaa.

– Emme kai halua, että Suomesta tulee Saksan vasalli. Näinhän siinä käy, jos euro hajoaa ja me joudumme kiinnittymään Saksan markkavyöhykkeeseen.

– Siitä olisi myös poliittisia seurauksia meille täällä Saksan ja Venäjän välissä. Halutaanko takaisin siihen aikaan, jolloin olimme suurten pompoteltavana?

Lipposen mukaan Suomen selkeä etu on olla mukana vahvassa suuressa yhteisössä.

– Jos halutaan jotain muuta, niin mikähän se vaihtoehto sitten on? Olisi hyvä kuulla.

Mitä tulee mieleen?

Mitä seuraavat sanat tuovat ensimmäiseksi mieleenne, Paavo Lipponen?

Markkinaliberalismi? Sille tarvitaan vastapaino.

Tulopolitiikka? Ajankohtaista, jos vain päästään eroon oikeaoppisuudesta nimenomaan työnantajapuolella.

Sosialismi? Sen ydin on tasa-arvo.

Kapitalismi? Järjestelmä, jonka kanssa pitää tulla toimeen, mutta joka vaatii vastapainokseen vahvan yhteiskunnan.

Venäjä? Hyvä naapuri.

Ruotsi? Meidän rakas veljemme.

Yhdysvallat? Elinvoimainen kansakunta.

Nato? Realiteetti.

Maaseutu? Tärkeä kaikille suomalaisille.

Kuopio? Kotkaapunti. Se pitää sanoa nimenomaan savoksi, sillä kotikaupunkini on Helsinki.

Ydinvoima? Tärkeä energiavalikoimassa.

Tuulivoima? Kehitettävä energiavaihtoehto.

Presidenttipeli? Tästä tulee paljon hauskaa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Pääomatulot kasvoivat viime vuonna 13 prosenttia, palkkatulot alle 4.

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

Johannes Yrttiaho vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa elokuussa.

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

Tekoäly uhkaa työllisyyttä ja verotuloja.

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

Uusimmat

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

Pääomatulot kasvoivat viime vuonna 13 prosenttia, palkkatulot alle 4.

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026

Yrttiaho: Ministeri Puisto sivuutti kysymyksen datakeskustalouden riskeistä – sokea usko tekoälyjätteihin vie harhaan

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset