Viime viikolla näytti siltä, että Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan laittaa Suomen Nato-junan liikkeelle. Puolueilla ei olisi aikaa odottaa kantojensa uudelleen määrittelyä edes touko-kesäkuussa järjestettävissä puoluekokouksissa, koska on niin kiire. Tarvittaisiin ylimääräisiä puolue-elinten kokouksia.
Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä hidastaa ennen muuta presidentti Sauli Niinistön malttia korostava asenne.
Viime perjantaina Niinistö teki pikavierailun Washingtoniin tapaamaan Yhdysvaltain presidenttiä Joe Bidenia. Jotkut odottivat vierailun laittavan Nato-jäsenyyden käyntiin ja tuovan Suomelle Yhdysvaltain turvatakuut prosessin ajaksi. Sen sijaan tuloksena oli hieman mystiseksi jäänyt prosessi puolustus- ja turvallisuusyhteistyön lisäämiseksi, eivät mitkään jäsenyydet. Suomelle on luvassa ainakin huoltovarmuutta Yhdysvalloista.
Yhdysvallat saisi vastalahjaksi varmuuden siitä, että Suomi ja Ruotsi pystyvät tarvittaessa puolustamaan omia maitaan, jos Venäjä hyökkää.
Mistä prosessissa voisi olla kysymys, sitä on avannut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Hän kuvaili Twitterissä, että kyseessä voi olla Pohjolaa lujittava puolustussopimus, joka voi johtaa Nato-jäsenyyteen tai olla johtamatta.
5. Se ei välittömästi muuta Suomen statusta sotilaallisesti liittoutumattomasta maasta liittoutuneeksi. Vaarana tällä polulla on Venäjän liipasinsormi ja mahdollinen sadan laajentuminen. Nyt otetaan siis hallittuja riskejä, muutenkin laajenevan konfliktin keskellä.
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) March 6, 2022
Aaltolan mukaan nyt otettu askel voi johtaa kuuden maan väliseen järjestelyyn, jossa Yhdysvallat, Suomi ja Ruotsi, ehkä myös Norja, Britannia ja Saksa lujittavat Pohjolan puolustusta tavalla, joka heikentäisi Venäjän halua laajentaa sotaa Natoon kuulumattomiin naapurimaihin.
Ylen haastattelussa Aaltola totesi, että Yhdysvallat saisi vastalahjaksi varmuuden siitä, että Suomi ja Ruotsi pystyvät tarvittaessa puolustamaan omia maitaan, jos Venäjä hyökkää. Sillä taas on yhteys Baltian puolustamiseen. Jos Suomi kykenee puolustamaan itseään, Naton on helpompi puolustaa Baltiaa.
Mahdollisen ratkaisun pohjoismaisuutta alleviivaa se, että Suomen ja Ruotsin valtiojohdot tapasivat heti lauantaina Helsingissä.
”Miinojen suorituskyky korvattu”
Nato-jäsenyyden lisäksi keskusteluun on Venäjän hyökkäyksen jälkeen noussut irtautuminen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Nato-jäsenyyden lisäksi siitäkin on tehty kansalaisaloite.
Puolustusvoimien komentaja, kenraali Timo Kivinen sanoi maanantaina maanpuolustuskurssin avajaisissa, ettei asia ole ajankohtainen eikä tarpeellinen Suomen puolustuksen kannalta.Nniiden suorituskyky on korvattu monipuolisin tavoin ja Suomi on edelleen suluttamisen eurooppalainen suurvalta.
uutiskirje 
