Suomea ollaan Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan varjolla viemässä sotilasliitto Natoon, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho. Yrttiahon mukaan nykyisellä Sanna Marinin (sd.) johtamalla hallituksella on ollut jo pitkään hyvin myönteinen suhtautuminen Natoon.
Tämä näkyy hyvin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa sekä puolustusselonteossa, Yrttiaho sanoo KU:lle. Niitä hän kutsuu paljastaviksi. Molemmissa on Natoa ylistäviä kommentteja, Yrttiaho linjaa.
– ”Naton ja Yhdysvaltojen lisääntynyt toiminta ja läsnäolo Puolassa ja Baltiassa on lisännyt vakautta Itämeren alueella”, ”Natolla on Euroopan turvallisuuden kannalta keskeinen merkitys”, ”Vahva ja yhtenäinen Nato on Euroopan ja Suomen intressissä”, Yrttiaho lainaa puolustusselonteossa olevia kirjauksia.
”Jos hallitus pitää Natoa niin hienona organisaationa, on tämä nyt käynnistynyt natottaminen loogista”
Yrttiaho huomauttaa, että puolustusselonteko hyväksyttiin kauan ennen Venäjän hyökkäystä.
– Jos hallitus pitää Natoa niin hienona organisaationa, on tämä nyt käynnistynyt natottaminen loogista. Tämä viimeinen vaihe on käynnistynyt viime lokakuun Nato-kokouksen jälkeen. Sen jälkeen näitä keskusteluita on Suomessa alettu käydä.
– Nyt Venäjän hyökkäystä käytetään hyväksi siinä, että saataisiin päätös jäsenhakemuksesta lävitse.
Kysymys puolueelle
Oman puolueensa kohdalla Yrttiaho pohtii nyt käynnissä olevaa ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjojen tarkastelutyötä. Vasemmistoliitolla on tällä hetkellä linjaus, jonka mukaan puolue vastustaa Nato-jäsenyyttä. Samoin puolue on linjannut yhdeksi kynnyskysymykseksi hallitukseen osallistumiselle sen, että Suomi ei liittoudu sotilaallisesti.
Maaliskuussa järjestetyssä kokouksessa puoluekokous hyväksyi kannanoton, jossa todettiin, että sotilaallista liittoutumattomuutta olisi tarpeen tarkastella uudelleen. Aiemmin puoluehallitus oli tehnyt vastaavan linjauksen. Yrttiahon mukaan puoluevaltuustossa kannanotosta äänestettiin, ja se hyväksyttiin äänin 30–16 yhden äänestäessä tyhjää.
Yrttiahon mukaan nyt on herännyt kysymys, ollaanko aiempiin linjauksiin mahdollisesti tekemässä muutosta.
– Täytyy kysyä, onko puoluejohto todella sillä kannalla, että Suomen pitäisi luopua sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Kaikki vaikuttaa nyt siltä.
Tähän viittaa Yrttiahon mielestä myös vasemmistoliiton ministereiden toiminta hävittäjäkauppojen yhteydessä. Vasemmistoliiton ministerit Li Andersson ja Hanna Sarkkinen hyväksyivät 64 F-35-hävittäjän hankinnan, mutta jättivät hyväksymisen yhteydessä ponnen, jossa penättiin tarkkaa kulujen valvontaa.
– F-35 on olennainen Naton ja Yhdysvaltain uusinta uutta oleva asejärjestelmä. Ne kykenevät kantamaan ydinaseita. Kone on merkittävä Nato-pelote, Yrttiaho sanoo.
– Se on yksi syy, miksi itsekin olen kritisoinut hankintaa niin paljon. Kyse ei ole vain koneista, vaan se on myös linjavalinta siihen, että olemme jälleen lähempänä Natoa.
Kysymyksiä Natosta
Salaisuus ei ole, että Yrttiaho vastustaa tiukasti Suomen Nato-jäsenyyttä. Hän kaipaa Suomeen enemmän keskustelua siitä, mitä Nato-jäsenyys oikein tarkoittaisi.
Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Suomeen sijoitettaisiin ydinaseita, jotka kuuluvat Naton pelotteeseen. Nato-maa Norjaan tosin ei sen vastustuksen vuoksi ole sijoitettu ydinaseita rauhan aikana. Kriisin ja sodan aikana ydinaseita voidaan sijoittaa Norjaankin.
Yrttiaho nostaa myös esiin Naton turvatakuut, joilla Suomen jäsenyyttä paljon perustellaan. Hänen mukaansa niihin liittyy paljon väärinkäsityksiä.
– Nato on ennen kaikkea Yhdysvaltojen johtama sotilasliitto. Mitään turvatakuita ei sinänsä ole. Käytännössä se on aina USA:n päätös, tullaanko jonkun valtion avuksi vai ei. USA valitsee Naton sodat.
– Nato-jäsenyys toisi kaikki riskit, mutta mitään turvatakuita ei olisi tulossa. Turvatakuut voivat olla vain sympatian osoitus Naton viidennen artiklan mukaisesti. Se ei tarkoita, että aseistusta tai muutakaan konkreettista tukea olisi tulossa.
Yrttiahon mukaan Suomen nykyinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja eli sotilaallinen liittoutumattomuus on edelleen kestävä.
– Tarvitaan maita, jotka kykenevät kriiseissä toimimaan puolueettomasti – ihan rauhan saamiseksi. Toki myös niiden oman turvallisuuden takia se on fiksua.
uutiskirje 