Finnwatchin tänään julkaisema selvitys kertoo, että osinkoverohuojennuksesta saatavat hyödyt jakautuvat epätasaisesti niin maantieteellisesti kuin tuloluokkien ja sukupuoliryhmien välillä. Listaamattomista yhtiöistä nostetaan huojennettuja osinkoja vuosittain yli 2 miljardia euroa, josta yli 1,5 miljardia on osingonsaajille verovapaata tuloa.
– Suurituloisin kymmenys nostaa yli 74 prosenttia kaikista huojennetuista osingoista, mikä tarkoittaa tälle ryhmälle 1,1 miljardin euron verovapaita tuloja, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Listaamattomien yhtiöiden veroetu on keskustan lempilapsi. Keskustan kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa oli, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei kiristetä. Näin myöskään listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen ei puututa, vaikka huojennettujen pääomatulo-osinkojen on aiemminkin tiedetty päätyvän pääasiassa varakkaille henkilöille.
Valtion on arvioitu menettävän sen takia yli 400 miljoonan euron verotulot vuosittain.
Kaikkein suurituloisimmat omassa luokassaan
Finnwatchin selvityksen mukaan myös suurituloisimman ryhmän sisällä verovapaat osingot jakautuvat epätasaisesti painottuen kaikista kovatuloisimpiin. Hyvätuloisin prosentti nostaa 35 prosenttia kaikista huojennetuista verovapaista osingoista.
Huojennettuja verovapaita osinkoja vuonna 2017 nostaneita henkilöitä oli 324 922. Osinkojen keskiarvo oli 4 706 euroa ja mediaani 150 euroa. Osingot eivät siis jakaudu kovin tasaisesti.
Lukumääräisesti huojennettuja osinkoja nostavia on eniten alimmissa tuloluokissa. Niissä puhutaan satasista. Ylimmissä tuloluokissa verovapaita osinkoja nostetaan 100 000 euron molemmin puolin ja yleisesti maksimimäärä 112 500 euroa.
Suurituloisin prosentti nosti verovapaita osinkoja 537 miljoonaa euroa ja promille 158 miljoonaa euroa.
Verotukea rikkaimmille
Valtiovarainministeriö pitää osinkoverohuojennusta verotukena. Vuonna 2019 verotuen suuruudeksi on arvioitu 415 miljoonaa euroa. Finnwatchin selvityksen mukaan ylin tulokymmenys sai 415 miljoonan verotuesta ainakin 307 miljoonaa euroa.
”Verotuki vaikuttaakin tämän valossa hyvin kyseenalaiselta, sillä keskiverto pienyrittäjä näyttäisi tilastojen valossa hyötyvän siitä hyvin rajallisesti suurituloisten korjatessa valtaosan verovapaista huojennetuista osingoista (tyypillisin verovapaan huojennetun osingon määrä on 150 euroa)”, selvityksessä todetaan.
Eniten Etelä- ja Länsi-Suomessa
Miehet nostavat 79 prosenttia verovapaista osingoista. Ikäjakaumavertailun perusteella suurimpia hyötyjiä ovat keski-ikäiset. 50–59-vuotiaiden osuus nousee lähes 30 prosenttiin verovapaiden osinkojen kokonaismäärästä.
– Yhteiskunnan listaamattomien yhtiöiden omistajille antama yli 400 miljoonan euron verotuki tukee keski-ikäisiä, varakkaita ja kaikkein hyvätuloisimpia miehiä, Hietanen summaa.
Verohallinnon ja Tilastokeskuksen tilastoihin pohjautuva selvitys paljastaa osinkoverojärjestelmän hyötyjen jakautuvan epätasaisesti myös kuntien ja maakuntien välillä. Suhteellisesti suurin osa listaamattomien yhtiöiden verovapaista osingoista nostetaan Länsi- ja Etelä-Suomessa.
Vähentää myös kunnallisveron tuottoa
Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksella voi olla merkittävä negatiivinen vaikutus myös yksittäisten kuntien talouteen.
– Osinkoverojärjestelmä kannustaa tulonmuuntoon, eli nostamaan palkan sijaan huojennettuja osinkoja yrityksestä. Tällöin vähenevät paitsi valtion verotulot myös kunnallisverotuotot, Hietanen muistuttaa.
Ansiotuloista maksetaan kunnallisveroa, mutta pääomatuloverot menevät kokonaisuudessaan valtiolle.
Tulomuunnon lisäksi järjestelmän kritisoidaan ohjaavan voimakkaasti yritysten investointi-, rahoitus- ja voitonjakopäätöksiä, mikä heikentää pääomien kohdentumista tuottavimpiin kohteisiin.
Osinkoverojärjestelmä on erittäin monimutkainen. Olennaista listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksessa on, että peräti 75 prosenttia osingosta on tietyin edellytyksin verovapaata tuloa.
Osinkoverohuojennuksella korvattiin aiemmin käytössä ollut yhtiöveron hyvitysjärjestelmä. Sen tavoite oli estää yrittäjän kaksinkertainen ja palkansaajia ankarampi verotus. Osinkoverohuojennuksesta pääsevät kuitenkin nauttimaan yrittäjien lisäksi listaamattomia yhtiöitä sijoitustarkoituksessa omistavat henkilöt.
Tarkkaile kansanedustajaasi
Finnwatch vaatii listaamattomien yhtiöiden osinkoverojärjestelmän pikaista korjaamista. Kansantaloudelle haitallisen ja epäoikeudenmukaisen järjestelmän korjaamista on esittänyt myös hallituksen yritystukityöryhmä sekä valtiovarainministeriön yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä.
Finnwatch suosittaa laskemaan huojennetun osingon laskennassa käytettävä̈ä tuottoprosenttia korottamalla huojennetun osingon veronalaista osuutta ja laskemalla osinkoverohuojennuksen euromääräistä ylärajaa.
Pitkä̈llä̈ tä̈htä̈imellä̈ Suomen tulee Finnwatchin mielestä selvittää̈ listaamattomien yhtiö̈iden osinkoverotuksen muuttamista niin, että̈ sillä̈ varmistettaisiin tulojen progressiivinen maksukykyyn perustuva verotus. Tä̈mä̈ onnistuisi esimerkiksi porrastetulla osinkoverolla, jossa pienimpiin osinkoihin sovellettaisiin matalampaa verokantaa ja suuremmissa osingoissa verotus nousisi korkeammaksi.
Kansalaisia Finnwatch kehottaa olemaan selvillä oman puolueensa ja edustajansa tukemasta veropolitiikasta sekä pyrkiä vaikuttamaan politiikkaan omalla aktiivisuudella ja kansalaisjärjestöjen kautta.
”Suurin osa suomalaisista ei hyödy lainkaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverojärjestelmästä, päinvastoin – järjestelmä rapauttaa veropohjaa ja on suora verotuki varakkaimmille ja hyvätuloisimmille”, selvitys päättyy.
lehti 